”Kirkon piirissä”

Missä silloin tapahtuu kun se tapahtuu ”kirkon piirissä”?

Asia on harvinaisen selvä silloin, kun puhutaan seurakuntien työntekijöistä. Silloin asiat tapahtuvat ”kirkon piirissä”. Samoin silloin, kun toimijoina ovat keskeiset vaikuttajat kirkollisissa järjestöissä tai herätysliikkeissä. Heidän on kaikkein ymmärrettävä oma vastuunsa.

Tämän jälkeen tilanne onkin huomattavasti hankalampi ja hämärämpi. Jos ihminen on luterilaisen seurakunnan jäsen, tapahtuuko silloin mikä tahansa hänen tekemänsä ”kirkon piirissä”? Onhan hänet kasteen kautta liitetty seurakunnan jäseneksi ja uuden arkkipiispamme mukaan kaikkein heikoimmankin jäsenen pitäisi rohkeasti ymmärtää olevansa aivan yhtä hyvä kristitty kuin kirkon aktiivisemmatkin jäsenet.

Viime vuosikymmenten kehitys on merkinnyt vahvaa polarisoitumista kirkon sisällä. Olemme saaneet lukea jopa siitä aikaisemmin täysin vieraasta asiasta, että piispat eivät olekaan jostain asiasta enää yhtä mieltä. Toki näin on varmaan ennenkin ollut, mutta yhtenäisyyden julkisivua on pyritty pitämään yllä.

Erityisen vaikeaksi tilanne muodostuu piispoille, joiden tulee kantaa vastuu kaikesta, mikä tapahtuu ”kirkon piirissä”. Tämä on asiana täysin mahdoton, koska piispankaan rahkeet eivät riitä seuraamaan, saati valvomaan kaikkea sitä, mitä tapahtuu kirkon sisällä sen lukemattomissa erilaisissa ryhmissä, heräysliikkeissä ja järjestöissä.

Kun me kirkkomme sisälläkin tulemme käymään keskustelua vaikkapa pedofiliasta, meidänkin tulee välttää sellaisia yleistyksiä, jotka antavat vääriä mielikuvia. Tähän kuuluu sekin, onko ylipäätään mahdollista, että jokin ryhmä tai liike sellaisenaan saadaan mustamaalata, jos sen piirissä toimivat yksilöt käyttäytyvät väärin. Herätysliikkeidenkin kohdalla on nähtävä, etteivät ne ole mitään ylhäältä johdettuja, tiukasti hallinnoituja organisaatioita, joilla olisi edes teoreettista mahdollisuutta valvoa heitä, jotka kertovat kyseisen liikkeen hengelliseksi kodikseen.

Kun 80 prosenttia koko kansasta kuuluu yhteen kirkkokuntaan, on käsite ”kirkon piirissä” vähintäänkin yleistävä. Ainoa peruste, joka sen käytölle voidaan ymmärtää, on pyrkimys tahrata koko kirkon maine yleisellä tasolla.

Hannu Nyman