Kirkon rajat
31.3.2011
| Teksti: Hannu Nyman
Viime viikolla käytiin ties kuinka mones erä ottelussa kirkon liberaalit vastaan konservatiivit. Aiheena oli muutaman järjestön Älä alistu! –kampanja.
Tuon ottelun tuoksinassa merkittävää oli arkkipiispa Kari Mäkisen puuttuminen asiaan. Hänen selkeä viestinsä oli, ettei kirkko ole mukana Älä alistu! –kampanjassa. Muitakin vastaavia ilmoituksia saatiin, muun muassa heränneiden taholta. Esiin nostettiin myös kampanjassa mukana olevien järjestöjen seurakunnilta ja kirkolta saama taloudellinen tuki. Pitäisikö se poistaa, koska järjestöt edustavat niin vanhanaikaista ajattelua?
Arkkipiispan monimielinen lausuma herätti kysymyksen, missä kirkon rajat kulkevat?
Tässä kyseisessä tapauksessa on helppo ymmärtää asia käytännöllisesti. Kirkko ei ollut mukana, koska Kirkkohallitus ei ollut mukana. Ja se, että kampanjan järjestäjissä ei ollut yhtään luterilaista seurakuntaa.
Kirkon sisältä on viime aikoina kuulunut avaria näkemyksiä siitä, että jokainen kirkon jäsen, olkoon uskoltaankin vaikka kuinka heikko, käyttää kirkon ääntä. Kirkko on siellä, missä sen jäsenet ovat.
Jos kirkko on aina mukana sen jäsenten elämässä, niin nyt on löytynyt raja, minkä yli kirkko ei jäsentensä mukana kulje. Onko olemassa muita hankkeita, joissa voimme kuulla että ’kirkko ei ole tässä mukana’?
Arkkipiispan voimakas kommentointi Älä alistu! –kampanjaan nostaa esille kysymyksen siitä, mihin asti piispallinen kaitsenta tulee ulottaa. On selvää, että kirkon johto arvioi puuttumisiaan vaikkapa sillä, kenen mielipide saa väen lähtemään kirkosta. Toinen näkökulma on luonnollisesti sielunhoidollinen. Ja kun aina vaaditaan piispojen kannanottoja, niin nyt niitäkin on annettu. Mutta eikö sekään ole hyvä?
Älä alistu! –kampanjaan osallistuneiden lähetysjärjestöjen taloudelliseen tukeen puuttuminen on iso asia. Kirkko on ulkoistanut lähetystyön järjestöille – eli se ei siis toteuta itse tärkeintä tehtäväänsä. Jos kirkko ja seurakunnat katsovat, etteivät nämä järjestöt tarvitse enää tukea, tärkein tehtävä kaventuu entisestään, olkoonkin että muita lähetysjärjestöjä jäisi vielä tuen piiriin.
Missä kaikessa kirkko on mukana ja missä sen rajat lopulta kulkevat? Luterilaisen tunnustuksemme mukaan ne löytyvät toisaalta. Kirkko on aina siellä, missä evankeliumi kirkkaasti saarnataan ja sakramentit evankeliumin mukaan jaetaan.