Kristillinen kirkko on alusta asti ollut kriisin kirkko. Monoliittinen rakennelma ja opillisesti yhtenäinen kirkko on täysi mahdottomuus.
Maanantai 20. toukokuuta. Nimipäivää viettää Lilja, Karoliina, Lilli, Karolina, Lilli, Lilian
- Kirkon kriisi vai kriisin kirkko?
- Hela... mikä?
- Eipäs yleistetä
- Verhon heilahdus
- Ei arvoja ilman asennetta
- Elämän ja kuoleman rajalla
- Myönteisyyden voima
- Vapaus synnistä, kuolemasta ja Perkeleestä
- Arvojen taisto
- Kirkon uusi vaara – Jalovaara?
- Evankelistan muistolle
- Venäläistä viisautta vapaudesta
- Yhteisvastuu ja ekopaasto
- Loistotähti tutummaksi
- Rajoja koetellaan
- Vain tätä Jumala sinulta odottaa
- ”Jumalan siunausta”
- Uskon varassa huomiseen
- Joulun lapsi – ja lapsen joulu
- Kauas katsomalla näkee lähelle
- Itsenäisyys ei ole itsekkyyttä
- Köyhyyden poistaminen vaatii rehellisyyttä
- Uskossa vai Eskossa?
- Ajatella!
- Korvaavia kokemuksia
- Katse taaksepäin!
- Vastuuviikko haastaa vastuuseen
- Uskonnollista vai hengellistä?
- Riiteleminen väsyttää
- Mistä kristillistä innovaatiota?
- Pilkka osuu omaan nilkkaan
- Järjestelmä ei osaa rakastaa
- Epäillään kristityksi
- Pientä kaveria ei jätetä!
- Katosi pykäläviidakkoon
- Juuret auttavat myrskyissä
- Ruokakriisin varjossa
- Aivan sietämätöntä
- Pelkokerroin kasvaa
- Välittäminen kuuluu kaikille
- Lähetys yhdistää
- Isänmaan asialla
- Oikean ja väärän sekamelska
- Mutta kuitenkin lestadiolainen
- Ylivarovaisuutta
- Puutelistalla hengellisyys ja taide
- Yhdistääkö yhteinen huoli?
- Euroopan sielu
- Äidit – ne parhaat
- Kristillinen taittovirhe
- Liberaali vai konservatiivi?
- Rakas perhe
- Arvomaailma alennusmyynnissä
- Tyhjällä haudalla
- Traditio on kuolleiden demokratiaa
- Anteeksi - mutta mistä?
- "Muuttuuko ihminen?"
- Kuninkaallisten esimerkki
- Mitä Ruotsi edellä, sitä…
- Toivon tuojien aika
- Epätasa-arvoiset arvot
- Subjektiivisella oikeudellakin on rajansa
- Monien arvojen maa
- Subsidiariteettiperiaatetta etsimässä
- Herätys! Väckning!
- Uskon aitous puntarissa
- Joulun dogmi
- Piispainkokouksen tartuttava rohkeammin ajankohtaisiin kysymyksiin
- Wang Yuen kuolema
- Itsenäisyyden vakava ilme
- Stubbin darvinismi pelottaa
- Pesuvesi lasta tärkeämpi
- Sanat ja teot samalle viivalle
- Lähi-itä muutoksessa
- Ikuinen jättää jäljen
- Globaalia etiikkaa
- Tilaa toivolle ja unelmille
- Mediamissio ja kansankirkko
- Kielipeliä
- Rauha kaipaa rukousta
- Viinan kiroja vastaan
- Kaksoistornien vuosipäivänä
- Maailma täynnä sanoja
- Myötätunnon voima
- ”Siunaa ja varjele koulutie”
- Epävarmuuden aikoja
- Aukko evankelistojen rintamassa
- Ei pidä jättää lapsia
- Eettisesti monitaitoinen
- Rauhan ääni
- Kirkolla on myös yhteinen usko
- Kohtaamisia
- Helluntai muutti maailman
- Hintalappu mukaan
- Nyt jäitä hattuun
- Nurkkaan maalatut
- Herätysliikkeet marginaalissa
- Mukana uuden luomisessa
- Arvovaalit
- Pääsiäisen sanakirja
- Politiikka ja usko
- Kirkon rajat
- Rukoustiloja kouluihin
- Hädässä ystävä tunnetaan
- Suuri Paasto
- Raivon vai rakkauden päivä?
- Wikileaks ja rippisalaisuus
- Lähi-idässä kuohuu
- Monikulttuurisuus tiensä päässä?
- Uskonoppi autuuteen
- Usko voittaa kuolemankin
- Vapaus karkaa käsistä
- Kasteen lahja velvoittaa
- Anno Domini
- Joulu kuuluu jokaiselle
- Varjele vakainen Luoja
- Onko täällä kilttejä lapsia?
- Farisealaisuutta parhaimmillaan
- Isänmaan asia
- Kun katto romahtaa
- Vastuullista vanhemmuutta – onnea isille!
- Hautausmaat ihmiselämän mittarina
- Vain yksi on joukosta poissa
- Ohjaako tunne kirkon jäsenyyttä?
- Viides – ja kymmeneskin herätys
- Leimakirves heiluu
- Uskontoja saa arvostella
- Pelin tulee olla reilua
- Armotonta menoa
- Hiljaa hyvää tulee?
- Ihmisen lähtö
- Pakistan tarvitsee kaiken avun
- Ihmisen äänellä
- Ratkaiseva "tahdon"
- Armon sijasta armottomuutta
- Lähetystyön valta ja vastuu
- Kansalaiskasvatusta nettikeskusteluun?
- Pyhä kesä
- Anna palaa!
- Rajaton armo
- ”Tämän sukupolven aikana”
- Leirikesä kutsuu
- Laupiaan samarialaisen haaste
- ”Kirkon piirissä”
- Euroopan tulevaisuus vaarassa
- Äitiys on perusarvo
- Vapun uusiokäyttöä
- Ilmestyskirja. Nyt.
- Jeesuksen monet kasvot
- Tehkää kirkolliskokouksessa jotain!
Liberaali vai konservatiivi?
26.4.2012
| Teksti: Hannu Nyman
Kirkollisessa keskustelussa on viime aikoina esitetty toivomuksia luopua jaottelusta liberaaleihin ja konservatiiveihin.
Kun muutama vuosi sitten valittiin kirkollemme arkkipiispaa, tämä jaottelu nostettiin vahvasti esille. Mutta mitä sillä tarkoitettiin? Opillisia käsityksiä? Vai valmiutta uudistaa kirkon toimintaa? Riippui asioista, kumpi ehdokas tuntui liberaalilta, kumpi taas konservatiivilta.
Puhuttaessa liberaalisuudesta ajatellaan vapaamielisyyttä, avoimuutta kaikelle mahdolliselle. Kaikki kukat saavat kukkia. Mutta onko asia näin?
Nykyisessä konservatiivi-liberaali –jaottelussa suurimmaksi ongelmaksi näyttää muodostuneen liberaalin puolen konservatiivisuus. Suomen kieleen on muodostunut uusi käsite ”suvaitsevaisto”. Kyseessä on joukko, joka suvaitsee vain heidän kanssaan samaa mieltä olevia. Erimielisiä ei suvaita. Liberaalit ja konservatiivit joutuvat samalle puolelle aitaa aina silloin, kun heidän oma totuutensa muuttuu suvaitsemattomuudeksi.
Ihmisellä on oikeus uskoa omat näkemyksensä ainoana totuutena. Mutta hänellä ei ole oikeutta sen perusteella ottaa harteilleen tuomarin viittaa.
Asiaa mutkistaa aikamme suurimpiin vaaroihin kuuluva median valtaisa mahti. Kyseessä ei ole vain neutraali väline, joka kertoo objektiivisesti, mitä maailmassa tapahtuu ja mitä kukin uskoo ja ajattelee. Median mahti näyttää usein myös toimivan massojen ehdoilla. Mieleen nousevat mielikuvat muinaisen Rooman valtakunnan ajoista, jolloin kansa hurrasi ja vaati ”leipää ja sirkushuveja”. Ne, jotka muistavat vielä 60- ja 70-luvut, muistavat, miten meitä ohjattiin yksipuolisella informaatiolla uskomaan sosialismin totuudellisuuteen.
Valtavan tietotulvan keskellä on äärimmäisen tärkeää hahmottaa ”iso kuva”. Onko liberaali avoin vai ahdas? Onko konservatiivi vanhoillinen vai enemmänkin perinteistä ponnistava uuden rakentaja?
On syytä palata Mestarimme elämään. Jeesus asettui ankarasti vastustamaan oman aikansa uskonnollista järjestelmää. Hän esitti radikaaleja tulkintoja laista. Mutta oliko hän konservatiivi vai liberaali?
