Ihmisen näkökulmasta Jumalan käsittämättömässä armossa ei ole mitään tolkkua.
Tiistai 21. toukokuuta. Nimipäivää viettää Kosti, Konsta, Konstantin, Konstantin, Conny

Politiikka ja usko

7.4.2011
| Teksti: Hannu Nyman


Viime syksyn Ajankohtaisen kakkosen homoillasta lähtien on käyty jonkin verran keskustelua uskonnon ja politiikan suhteesta. Sama asia nousi esille myös viime viikolla, kun oikeusministeri Tuija Brax allekirjoitti vetoomuksen arvioida kriittisesti kirkon sisällä toimivien lähetysjärjestöjen kirkolta ja seurakunnilta saamaa tukea.

Kristillisen uskon näkökulmasta uskonnon ja politiikan suhde liittyy oppi-isämme Lutherin lanseeraamaan regimenttioppiin. On kaksi erillistä aluetta, joita hoidetaan niiden omien periaatteiden mukaisesti. Hengellisen regimentin tehtävä on julistaa evankeliumia. Maallisen regimentin tarkoitus on Jumalan meille antaman järjen avulla hoitaa jo luomisessa ihmiskunnalle uskottuja asioista.

Suomalaisessa yhteiskunnassa regimenttijako on ollut suhteellisen helppo ymmärtää silloin, kun elettiin yhtenäiskulttuurin aikaa. Ihmisten arvomaailma rakentui vahvasti kristilliselle maailmankuvalle. Nyt tilanne alkaa olla toinen.

Suurin muutos on tapahtunut ns. postmodernin ajattelun myötä. Sen kautta meillekin tarjotaan lupaa jokaisen laatia itselleen ikioma arvomaailma. Ja tätä lupaa on hyödynnetty. Se, mikä on minulle oikeaa ja väärää, ei välttämättä ole sitä sinulle. Puhutaan eri kieltä. Eletään erilaisissa maailmoissa. Jonkun oikea on toisen väärä – ja päinvastoin. Siksi myös politiikan tekeminen vaikeutuu.

Edellisiin vaaleihin verrattuna ehdottomasti suurin muutos on tapahtunut arvoissa.

Vaalitaistelussa arvot ovat nousseet keskustelun ytimeen. Ehdokkailta kysytään heidän politiikantekonsa perusteita. Ihmiset haluavat tietää, miltä pohjalta mahdollinen tuleva kansanedustaja ratkaisunsa tekee.

Tässä kohdin myös regimenttioppi joutuu testiin. Opin perusrakenne pysyy edelleen voimassa. Laki ja evankeliumi ovat kaksi täysin toisistaan erillään olevaa asiaa. Niitä kumpaakin tarvitaan, mutta niitä ei saa missään kohdin sekoittaa tosiinsa. Mutta totta on, että kahden regimentin rajat tulevat hämärtymään.

Kristillisen uskon ytimellä on merkitystä kaikelle sille, mitä kristitty tekee. Jos ajatellaan vaikka evankeliumien kertomuksia siitä, miten Jeesus kohtasi ihmiset, sillä on esikuvallista merkitystä jokaiselle kristitylle. Ja se vaikuttaa ilman muuta siihen, miten kristitty kansaedustajaehdokas haluaa hoitaa suomalaisen yhteiskunnan yhteisiä asioita.

Jokaisen äänioikeutetun on käytettävä äänensä vastuullisesti ja tunnettava ehdokkaansa arvomaailma.

Julkaisujärjestelmänä Verkkoviestin