Suuri Paasto

Paasto tarkoittaa tietyistä ruoista pidättäytymistä. Ensisijaisesti kyseessä on lihasta luopuminen. Paaston fyysisestä harjoittamisesta löytyy laajalti ohjeita. Siihen ryhtymisessä pitää huomioida oma terveydentila. Paastoa ei voi aloittaa noin vain, vaan siihen pitää valmistautua, laskeutua.

Paastoon perehtyneet asiantuntijat muistuttavat, että myös eläimet paastoavat. Kun eläimet vaeltavat vuoden kierron pakottamina etsimään uusia ruokapaikkoja, niiden on pakko paastota. Linnut toimivat muuttaessaan samoin.

Mutta kristityille paasto ei ole ensisijaisesti fyysinen asia. Viisaat ovat antaneet selkeän ohjeen: jos jotain jätetään pois, jotain voi tulla tilalle.

Suuren paaston hengellinen ulottuvuus on keskittyminen kristillisen uskon keskeisimmän tapahtuman, Jeesuksen kärsimyshistorian tapahtumiin. Kristitty varaa aikaa tapahtumien kertaamiseen ja niiden mietiskelyyn. Paasto on hiljentymistä.

Paasto on vielä tätäkin enemmän. Raamatun Vanhan testamentin kirjoittaja muistutti kansaa siitä, että oikeassa paastossa ”vapautat syyttömät kahleista, irrotat ikeen hihnat ja vapautat sorretut, että murskaat kaikki ikeet, murrat leipää nälkäisille, avaat kotisi kodittomille, vaatetat alastoman, kun hänet näet, etkä karttele apua tarvitsevaa veljeäsi” (Jes. 58:6). Oikea paasto ohjaa oikeudenmukaiseen elämään.

Paaston aika voisi olla koko yhteisön, jopa yhteiskunnan, rauhoittumisen aika. Entä jos näiden 40 päivän aikana keskittyisimme oleelliseen? Sitä ovat elävä Jumala ja lähimmäiset. Vaikka meillä sattuukin samaan aikaan varsinainen hurlumhei, eli eduskuntavaalit, niin silti keskittyisimme elämän kannalta kaikkein tärkeimpiin asioihin. Paastonajan vaalit voisivat olla vaalit, joissa jotain turhaa jätettäisiin pois, jotta tärkeämpää tulisi tilalle. Ehdokkaat itse päättävät mitä.