Usko voittaa kuolemankin

Päivän päähuomio näyttää kohdistuvan juutalaisten joukkotuhoon toisen maailmansodan aikana. Tapahtumien kulkua muistellessa moni kysyy, miten juutalaisiin kohdistuu yhä edelleen niin voimakkaita tunnereaktioita kaikkialla maailmassa. Ja usein hyvinkin kielteisiä. Esimerkkinä käyköön vaikkapa maailman sivistyksen kehtona itseään pitävä Ranska, joka on joutunut kieltämään juutalaisilta miehiltä perinteisen kipa-päähineen, koska yhteiskunta ei voi vastata jäsentensä reaktioista juutalaisia vastaan.

Mutta tänään emme muista ainoastaan juutalaisvainojen uhreja, vaan kaikkia erilaisissa vainoissa kuolleita.

Juuri vainoamisen taustaa vastaan voimme piirtää kuvan myös suurta juhlaansa viettävän Inkerin kirkon elämästä ja vaiheista. 400 vuotta on ihailtava saavutus minkä tahansa kirkon elämässä. Tuo matkan pituus on jo sinällään onnittelemisen väärti. Kun siihen lisätään vielä se, millainen tuo matka vaivoineen on ollut, nousee arvostuksemme ja kunnioituksemme monin verroin suuremmaksi.

Inkerin luterilaisen kirkon neljän vuosisadan taival on ihailtava kertomus pienen ihmisen uskon kestävyydestä. Se on samalla voimakas puheenvuoro meillä käytävään keskusteluun uskosta ja kirkosta.

Inkerin kirkko on kokenut sen, miltä tuntuu ympäröivän yhteiskunnan äärimmäisyyksiin menevä painostus. Kirkon jäsenet, monet heistä Siperian opettamina, kokivat ateismin julman ristiriidan sanojen ja tekojen välillä. Pietarin lähellä sijaitsevan Levasovon hautausmaan salaisuudet ovat olleet tiedossamme vasta joitakin vuosikymmeniä. Tuon kalmiston käytäviä kulkiessa pienen ihmisen sielu pakahtuu ajatellessaan, miten hirvittäviä tekoja ihmisen lapsi kykenee lähimmäiselleen tekemään.

Inkerin luterilaiset ovat tämän päivän suomalaiselle kristillisyydelle ihailtava esimerkki siitä, mitä uskollisuus oman uskon juurille merkitsee. Neuvostoliiton romahtamisen jälkeinen valtaisa Inkeri-buumi on toki laantunut, mutta emme saisi unohtaa tämän kansan antamaa esimerkkiä elää uskoa todeksi hyvinä ja pahoina päivinä.

Inkerin luterilainen kirkko on saanut elää myös monia hyviä vuosia. Osana kirkon juhlallisuuksia juhlitaan myös kirkon piispan Aarre Kuukaupin 15-vuotista työtä kirkon johdossa. Suokoon hyvä Jumala siunauksen ja rauhallisen kehityksen aikoja niin Inkerin luterilaiselle kirkolle kuin sen esipaimenelle. Antakoon Jumala paljon kärsineen kirkon löytää rohkeuden ja viisauden elää myös tämän päivän haasteiden keskellä.