Kristillinen kirkko on alusta asti ollut kriisin kirkko. Monoliittinen rakennelma ja opillisesti yhtenäinen kirkko on täysi mahdottomuus.
Sunnuntai 19. toukokuuta. Nimipäivää viettää Emilia, Emma, Emmi, Milla, Milja, Milka, Amalia, Emilia, Emma, Amalia, Mili

Uskontoja saa arvostella

30.9.2010
| Teksti: Hannu Nyman

 

Floridalainen pastori Terry Jones uhkasi polttaa Koraaneja. Tästä otettiin maailman mediassa irti kaikki mahdollinen, millä vain ikinä voitiin osoittaa, että kristinuskon piirissä ilmenee islamin vastaisuutta. Ilon ottivat irti myös muslimit eri puolilla maailmaa.

 

Esiin nousi myös islamilaisten maiden järjestön OIC:n jo pitkään jatkunut yritys painostaa YK:a hyväksymään uskontojen halveksimisen kriminalisoiva kansainvälinen laki. Lakiehdotuksen mukaan kriminalisoitavien asioiden joukkoon on liitettävä myös islamilaisten maiden ihmisoikeusloukkauksia kritisoiva uutisointi.

 

Suomessa asiaan on tarttunut euroedustajamme Heidi Hautala, joka kirjoituksellaan Helsingin Sanomissa 27.9. asettui erittäin voimakkaasti kaikenlaista uskontojen arvostelemisen kriminalisointia vastaan. Sananvapauden ja tiedonvälityksen vapautta on puolustettava viimeiseen asti. Hautalan mukaan viime kädessä on kysymys demokratian säilymisestä.

 

Saako uskontoja arvostella?

Kyllä ehdottomasti saa. Tästä yhtenä esimerkkinä on meidän Herramme, joka Uuden testamentin evankeliumien mukaan asettui tuon tuostakin kritisoimaan vallitsevaa uskonnollista elämää ja tulkintaa.

 

Uskonnot ovat inhimillisiä järjestelmiä, joissa ilmenee inhimillinen elämä kaikessa rikkaudessaan ja myös vajavaisuudessaan. On vaikea kuvitella perusteita, joilla voitaisiin puolustella kaikkia kristinuskon ja myös muiden uskontojen piirissä esiintyneitä väärinkäytöksiä. Oman uskomme mukaan kysymys on ollut usein synnistä. Asioiden julkisuus on herättänyt, joskus johtanut myös parannukseen ja uuden alun mahdollisuuteen.

 

Nyt vaikuttava ja etenkin islamilaisesta maailmasta nouseva pyrkimys torjua kaikenlainen uskontoihin liittyvä arvostelu synnyttää jo sinällään epäilyjä. Miksi epäkohdista puhuminen pitäisi niin voimakkaasti torjua? Onko taustalla jotain todella niin arkaa, että sen julkituomista onkin syytä pelätä?

 

Kristillisen uskon itseymmärryksen mukaan kritiikin sallimiseen liittyy myös syvä uskon sisällöstä nouseva peruste. Epäkohdat ja epäonnistumiset eivät ole kaiken loppu. Niiden alapuolella on vielä kestävämpi perusta: sovitus ja anteeksiantamus. Koko kristillinen uskohan on syntynyt juuri siksi, että ihmisen elämässä on epäkohtia. Kristitty ei huolestu uskontojen arvostelemisesta, mutta siitä hän huolestuu, jos epäkohtiin ajautuneilta kielletään lupa katumiseen, anteeksisaamiseen ja uuden alun mahdollisuuteen.



Julkaisujärjestelmänä Verkkoviestin