Inhimillistä surua

– Itku kertoo inhimillisestä surusta. Jeesuksen jumalihmisyyshän on tietenkin mysteeri. Meidän käsityskykymme ei riitä käsittämään, miten joku voi olla yhtä aikaa täysi ihminen, joka tietenkin suree, että täysi Jumala, joka tietää ja on asioiden yläpuolella. Epäilemättä kertomus korostaa Jeesuksen ihmisyyttä tässä kohdin. Jumaluus tulee näkyviin kuolleista herättämisessä.

Vähän aiemmin tekstissä sanotaan, että ”kuultuaan Lasaruksen sairastavan Jeesus viipyi vielä kaksi päivää siellä, missä silloin oli”. Miksi ihmeessä hän ei tullut heti apuun?

– Jälkiviisaana voimme sanoa, että hän halusi kyllä auttaa ystäväänsä, mutta viivytti apuaan, jotta voisi antaa sen vielä suurempana. Jeesuksen viivyttely tuntui lähiomaisista varmasti tuskalliselta, mutta lopputulos muutti kaiken. Tämä taitaa olla Jeesuksen menettelytapa joskus meidänkin kohdallamme.



Kun Jeesus näki itkevän Marian ja hänen kanssaan tulleet juutalaiset, syvä liikutus valtasi hänet ja hän kysyi: ”Missä hänen hautansa on.”– – Järkyttyneenä Jeesus tuli haudalle.



Herra,
olen rukoillut jo kauan
ja pyytänyt apuasi.
Etkö kuule minua?
Etkö välitä?
Ei ole mitään
millä sinut taivuttaisin.
Ei ole ketään muuta
keneltä pyytäisin apua.
Älä viivyttele vaan vastaa!
Armahda minua!