Järkeilevä luulee pärjäävänsä yksin

– Jerusalemiin liittyy monien marttyyrien kuolema. Luukas korostaa Jerusalemin merkitystä, koska mainitsee Jerusalemin lähes sata kertaa evankeliumissaan.

– Jerusalemin temppeli toimi keskeisenä uhripaikkana. Temppelin ylipappi suoritti siellä uhrin suurena sovintopäivänä kerran vuodessa. Jeesuksen kuolema päätti tämän rituaalin. Tapahtuma oli kertakaikkinen ja riittävä uhri koko maailman syntien sovittamiseksi.

Jeesus puhui, kuinka kovasti hän haluaisi huolehtia ihmisistä. Miksi ihmiset ovat niin itsepäisiä, etteivät ymmärrä hyvän päälle?

– Niin, sano se! Järkeilevä varmaan ajattelee, että "kyllä tässä omin avuin pärjätään." Ihmisyyteen kuuluu kuitenkin raskas syyllisyyden tunne, ja tästä Jeesus vapauttaa antamalla meille anteeksi.

– Rakkauden vastaanottaminen ei ole ymmärryksen vaan uskon asia.


Siipien suojaan

Jerusalem, Jerusalem! Sinä tapat profeetat ja kivität ne, jotka on lähetetty sinun luoksesi. Miten monesti olenkaan tahtonut koota lapsesi, niin kuin kanaemo kokoaa poikaset siipiensä suojaan! Mutta te ette tahtoneet tulla. Kuulkaa siis: teidän temppelinne on jäävä asujaansa vaille. Ja minä sanon teille, että te ette minua näe ennen kuin sinä päivänä, jona sanotte: ”Siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimessä!”
Luuk. 13:34–35


Rukoilemme

Taivaan isä.
Me ihmiset kaipaamme:
yksi kaipaa kotiin,
toinen rakkautta, kolmas
rauhaa hälinän keskelle.
Jos tutkii tarkemmin,
kaikki janoavat yhtä ja samaa.
Anna meidän löytää
usko, toivo ja rakkaus Sinussa.