Suruttomuus on kristillisen kilvoituksen päämäärä.
Keskiviikko 23. toukokuuta. Nimipäivää viettää Lyydia, Lyyli, Lydia

Manna sulaa auringossa

| Teksti: Freija Özcan


Päivän 2. Mooseksen kirjan ja evankeliumin tekstit puhuvat mannasta. Mitä se oli, raamattukouluttaja, teologian tohtori Eero Junkkaala?

– Emme tiedä varmasti, mitä manna oli. Ihmeet ovat ihmeitä, eikä niille aina löydy ”luonnollista” selitystä. Toisaalta, aika usein löytyykin.

– Tässä tapauksessa on arveltu, että manna olisi tamariskipuun makeaa eritettä, jota beduiinit edelleen käyttävät ruokana ja joka sulaa keskipäivän paahteessa. Ihme on siinä, että tätä mannapuuroa riitti suurelle kansalle joka päivä.

Onko mannalla meille jotain merkitystä?

– Mannan raamatullinen merkitys on monikerroksinen. Taivaan leipänä se kuvaa päivittäistä hengellistä ruoka-annosta, jonka saamme Jumalan sanasta, rukouksesta ja Jumalan läsnäolosta. Jos on kauan syömättä, voi kuolla.

– Jeesus liittää mannapuheen omaan ehtoollisopetukseensa. Johanneksen 6. luku on tämän evankeliumin ehtoollisteksti. Jeesuksen viittaus Moosekseen on Johanneksen evankeliumille tyypillinen siirto maallisista hengellisiin. Todellinen elämän leipä on Jeesus itse.


Leipä antaa elämän

Jeesus vastasi: ”Totisesti, totisesti: ei Mooses teille antanut taivaasta leipää, vaan todellista taivaan leipää teille antaa minun Isäni. Jumalan leipä on se, joka tulee taivaasta ja antaa maailmalle elämän.”
Joh. 6:32–33



Rukoilemme

Herra, en haluaisi olla
hengellinen ylensyöjä,
etten kadottaisi kosketusta
siihen, mitä elämä on.
Mutten myöskään haluaisi olla
hengellinen anorektikko
ja unohtaa,
että sinun todellisuutesi
on elämää ihmeellisempää.
Auta minua!

Julkaisujärjestelmänä Verkkoviestin