Me jukuripäät

 – Mieleeni tulee rippikoululeiri, jossa pappinamme oli tuleva arkkipiispa Martti Simojoki. Olin juuri tullut Kreikasta ja täynnä Apostolien tekoja ja Paavalin opetuksia. Aloitin seurapuheeni komeasti sanoilla: ”Me, jotka tunnemme Jumalan.” Kun tuli Simojoen vuoro, hän aloitti sanoin: ”Jumala on aina meiltä salattu.”

– Elämä opettaa, että kristitty on joka päivä tien alussa. Me jukuripäät kuvittelemme korskeasti tietävämme Jumalan ajatuksetkin, vaikka meidän kuuluisi vain rukoilla yksinkertaisesti: Laskeudu Pyhä Henki taivaasta alas maan päälle Kristusta kirkastamaan meidän sydämissämme.

Siionin virressä kuvataan, kuinka Jumala on elämän tarkoitus, turva, varjelus, mutta samalla salattu. Missä Jumalan henki puhaltaa nyt erityisellä tavalla?

– Kiinassa, jossa vallankumous lähes hävitti kirkon. Nyt kirkko kasvaa huimaa vauhtia ja on ennustettu, että kymmenen vuoden päästä jättiläisvaltion kansalaisista kymmenen prosenttia on kristittyjä. Tuhkasta nouse uusi elämä, kun Jumalan aika tulee. Ihmisen osa on hämmästellä.

Se on salaisuus

Jeesus vastasi: ”Totisesti, totisesti: jos ihminen ei synny vedestä ja Hengestä, hän ei pääse Jumalan valtakuntaan. Mikä on syntynyt lihasta, on lihaa, mikä on syntynyt Hengestä, on henkeä. Älä kummeksu sitä, että sanoin sinulle: ’Teidän täytyy syntyä uudesti.’ Tuuli puhaltaa missä tahtoo. Sinä kuulet sen huminan, mutta et tiedä, mistä se tulee ja minne se menee. Samoin on jokaisen Hengestä syntyneen laita.” Joh. 3:5–8

Rukoilemme

Sinä olet kaiken alku, ylläpitäjä ja päämäärä.

Inhimillinen ymmärryksemme ei pysty

koskaan tutkimaan viisauttasi,

eivätkä mitkään sanamme riitä

kuvaamaan olemustasi.

Kuitenkin sinä olet itse tullut

yhdeksi meistä

ja asut meissä.

Älä anna tämän ihmeen

sammua sydämistämme.