Yksi mutta kolme
9.6.2011
| Teksti: Kristiina Miettinen
| Kuvat: Istockphoto

Jeesus valmisteli oppilaitaan siihen, että kohta olisi hänen aikansa lähteä takaisin Isän tykö. Oppilaat joutuivat lähes paniikkiin: miten me nyt selviämme? Jeesus lohdutti lupaamalla, ettei jättäisi seuraajiaan yksin. Pyhä Henki tulisi ja pitäisi heistä huolta ja olisi heidän kanssaan joka hetki.
”Sinä päivänä te ymmärrätte, että minä olen Isässäni ja te olette minussa ja minä teissä”, Jeesus sanoi. Mitä tämä mystinen lause tarkoittaa, pastori Riitta Heino
?
– ”Sillä päivällä” viitataan ensimmäiseen helluntaihin, jona Pyhä Henki vuodatettiin maan päälle. Tarvitaan Pyhä Henki, jotta me ymmärtäisimme Jumalaan liittyvän mysteerin: Jumala on yksi, mutta hänessä on kolme persoonaa: Isä, Poika ja Pyhä Henki.
– Nuo kolme ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään. Meilläkin on osamme tästä vuorovaikutuksesta sen kautta, että Jumala asuu meissä. Minä olen Kristuksessa ja Kristus on minussa. Ehtoollisessa tämä yhteys on hyvin konkreettisesti esillä, kun Kristus on minussa leivässä ja viinissä. Samalla lailla se on totta rukouksessa: olen Jeesuksen sydämessä ja hän on minun sydämessäni.
– Emme siis ole koskaan yksin tai oman onnemme nojassa, vaan Jumalassa ja Pyhässä Kolmiyhteisyydessä.
Rukoilemme
Tule, Pyhä Henki,
ja lähetä taivaallisen valosi säteily.
Tule, köyhien Isä.
Tule, lahjojen antaja.
Tule, sydänten valo,
sinä paras lohduttaja,
sielun suloinen vieras ja lämpö.
Työssä sinä olet lepo,
helteessä vilvoitus,
murheessa lohdutus.
Oi ihmeellinen valo,
täytä uskollistesi sydämen syvyydet.
Ilman sinua, Henki,
ei mikään ole ihmisessä puhdasta.
Pese se mikä on likaista,
kastele se mikä on kuivaa,
paranna se mikä on haavoittunut.
Murra se mikä on kovaa,
lämmitä se mikä on kylmää.
Etsi kaikki eksyneet.
Anna uskovillesi, sinuun luottaville,
pyhät lahjasi.
Anna uskon vahvistus,
anna autuas loppu,
anna ikuinen ilo.
Pyhä Henki kääntää katseemme kokonaan pois omasta itsestämme. Hän todistaa, että me emme ole mitään, vaan Kristus on kaikki kaikessa.
C. H. Spurgeon