11.5.2017Teksti Janne VillaKuva Jani Laukkanen

"Äitiys on extreme-laji"

sallasaarinen

Kolmekymppisellä Salla Saarisella oli ongelma. Hän halusi lapsen, mutta hänellä ei ollut miestä. Suoraviivaisena toiminnan naisena hän keksi ratkaisun: kansainvälinen adoptio. Elämän miehen voisi kohdata myöhemminkin.

Äitikokelas alkoi tavata säännöllisesti sosiaalityöntekijää, joka arvioi hänen kykyään äidin vaativaan tehtävään.

Ensimmäisellä kerralla puhuttiin vanhemmuuteen liittyvistä peloista ja huolista. Salla kertoi ”neuvonnassa” vapautuneesti ajatuksistaan.

Tilanne eteni jotenkin oudosti. Adoption aiemmin toteuttanut ystäväpariskunta kertoi, ettei kysymyksessä ollut neuvonta vaan tilaisuus, jossa täytyy vastata kysymyksiin oikein.

– Tapaamiset tuntuivat työhaastatteluilta. Toisella ihmisellä on kaikki valta siihen, onko sinusta vanhemmaksi.

Suureksi helpotuksekseen Saarinen läpäisi testit ja valmistautui jo piankin tulevaan perheenlisäykseen.

– Odottaminen oli ihan kamalaa, varsinkin perjantait ennen virka-ajan umpeutumista. Saatoin istua koko päivän palavereissa ja tuijottaa kännykkää, joka ei soinut, Saarinen muistelee liikuttuen.

Syöksysynnytys pitkän odotuksen jälkeen

Salla Saarinen sai kaksi vuotta voimassa olevan adoptioluvan. Jono ei purkautunut. Aika kävi vähiin.

– Norsusta tuli minulle symboli. Sillä on nisäkkäistä pisin raskausaika.

Sitten Saarinen alkoi seurustella nykyisen aviomiehensä kanssa. Yksi adoptiopalvelun tarjoaja oli ilmoittanut, että prosessi keskeytyisi miesystävän myötä.

– Pelkokerroin kasvoi. Mitä jos jäisin kiinni seurustelusta? Sovimme Mikon kanssa, ettemme kulje kaupungilla käsi kädessä vaan olemme suhteestamme hiljaa. En voi vaarantaa adoptiota, vaikka olen tavannut elämäni miehen.

Stressipisteet olivat korkeimmillaan. Kuluttavan ja piinallisen pitkältä tuntuneen prosessin loppuvaiheessa Saarinen sai kauan kaipaamansa puhelinsoiton juuri ennen adoptioluvan raukeamista.

Hän voisi hakea poikansa kolmen viikon kuluttua Etelä-Afrikasta.

Lue koko koskettava haastattelu Sanasta 17/2017.


Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä