14.9.2017Teksti Anu HeikkinenKuva Sampo Korhonen

Lintuharrastajan katseleva rukous

hannuvarkki

Tuuli kahisuttaa rantaruovikkoa. Kauempana joukko variksia on kokoontunut alueelle, jolta ruokoa on niitetty. Hannu Varkki nostaa kiikarit silmilleen Pornaistenniemen lintutornissa ja kuljettaa katsettaan pitkin vesirajaa.

– Sinisorsa… haapana… harmaasorsa, hän luettelee meressä uiskentelevia vesilintuja.

Mies puhuu hiljaisella ja rauhallisella äänellä. Tämä on lintujen koti, täällä ei elämöidä.

Lintutorni on pastorin lempipaikkoja Helsingissä. Vain kivenheiton päässä kantakaupungista avautuu lähes täydellinen luonnon rauha. Lehmät laiduntavat vastarannalla. Tänne Hannu Varkki suuntaa varsinkin keväisin, kun merenlahti heräilee talviunestaan.

Syksyllä on hiljaisempaa, mutta melkein yhtä mielenkiintoista. Nyt ilmassa on lähdön, luopumisen ja muutoksen tunnelmaa.

– Lintuharrastuksen myötä olen oppinut, että elämä on oikeastaan aika ihmeellistä. Mikään ei ole itsestään selvää.

Harrastuksensa pohjalta Hannu Varkki on kirjoittanut lintumeditaatioita, joita voi lukea osoitteessa finland.arocha.org.

Lue koko juttu Sanasta 37/2016.


Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä