8.11.2017Teksti: Janne VillaKuva: Veikko Somerpuro/WSOY

Heikki Turunen: Evakot toivat iloa luterilaiseen pönötykseen

Heikki Turunen luonnehtii itseään ”kultasipulisen vinoristikirkon näköisen sanojen, muistojen, unien ja unelmien katedraalin luojaksi”.
  Kirjailijan kunnianhimoinen evakkoeepos kertoo alkuun vieroksuttujen ortodoksien sulauttamisesta sodanjälkeiseen Suomeen.

k-45-2017-Heikki Turunen Veikko Somerpuro

Hojo hojo!

Niin tekee mieli tervehtiä Heikki Turusta – viime vuosisadan parhaaksi esikoisromaaniksi valitun Simpauttajan (1973) nimihenkilön tapaan.

Joensuun junasta kävelee verkkaisesti asemalaiturille baskeripäinen taiteilijahahmo, jonka rehevässä olemuksessa on itsetietoisen maalaisen ja maailmanmiehen myhäilevää tyyneyttä.

Tosiasiassa mies kokee olevansa vieraana vieraalla maalla.

Pohjois-Karjalan pienessä Juuan kunnassa asuu noin kolme ihmistä neliökilometrin sisällä. Siellä Turusen sielu lepää, mutta nyt hän on joutunut jo toistamiseen pääkaupunkiin viikon sisällä.

Ensin Kirjamessuille ja haastattelupäivänä Vinoristin kansa -kirjansa julkistusjuhliin.

– Inhoan sydämestäni näitä kirjamessuja. Haluan olla erämaan hiljaisuudessa kuin Paavo Ruotsalainen, erämaan profeetta. Mieluiten kuuntelen metsän ääniä, katselen taivasta ja luonnonilmiöitä, kirjailija huokaa asetuttuaan ravintolan pöytään.

Väkevästi rakastavan slaavilaishupsun sielu

Uutuusromaanissa esiintyvät Laatokan pohjoispuolisen Suojärven evakot, joita asutettiin Juukaan. Turusen isä, maaton renkimies, sijoitettiin samalle asutusalueelle.

– Evakot, heidän kummalliset kirkonmenonsa ja kielensä, jota ei ymmärretty, olivat huvituksen aihe. Isä ja muutkin nauroivat kippurassa, mutta ei se nauru ollut välttämättä pahansuopaa.

– Venäjältä kuulostanutta livvin kieltä pilkattiin. Sen kauneus ja laulunomaisuus tajuttiin vasta ajan myötä. Minustakaan ei olisi ehkä tullut tällaista kirjailijaa, ellei minulla olisi ollut onnea ja iloa kasvaa sen kielen keskellä, Turunen sanoo ja antaa laulunäytteen, josta naapuripöydissäkin saadaan nauttia.

Luadogan meren rantamil mie kazvoin kaugobriha... Karjalan mail kuldakägözet kukkii...

Lue koko haastattelu Sanasta 45.


Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä