20.11.2014Teksti Janne VillaKuva Jani Laukkanen

Ilmastonmuutos on uusi ismi

Ideologinen puhe ilmastonmuutoksesta on saanut uskonnollisia ulottuvuuksia, sanoo entinen europarlamentaarikko Eija-Riitta Korhola.
  Hän haastaa väitöskirjassaan vahingolliseksi katsomansa ilmastopolitiikan.

k-47-2014-1-Korhola 3

Filosofian lisensiaatti Eija-Riitta Korhola puolusti viime lauantaina Helsingin yliopistossa tutkimustaan Kioton pöytäkirjan nousu ja tuho – Ilmastonmuutos poliittisena prosessina.

Vastaväittäjänä oli Kiinan ilmastopolitiikan johtaviin arkkitehteihin kuuluva Ye Qi. Väitöstilaisuuden päätteeksi hän kutsui väittelijän akateemiseksi tutkijavieraaksi Pekingiin.

– Harkitsen lähtöä, koska se olisi mahtava mahdollisuus vaikuttaa maailman ilmastopolitiikkaan, Korhola kommentoi.

Ympäristöpolitiikan ja teoreettisen filosofian laitoksille tehty yhteisväitöskirja pohtii muun muassa tieteen ja poliittisen päätöksenteon välistä suhdetta.

Korhola katsoo ilmastonmuutosta koskevan tutkimuksen joutuneen erittäin voimakkaan ulkoisen paineen ja poliittisen kysynnän kohteeksi. Hän hahmottaa myös ilmastonmuutosta koskevan puheen ja politiikan taustoja.

– Ellet noudata vallitsevan linjan virallista ja oikeaoppista poliittista liturgiaa, olet petturi tai ympäristönkieltäjä, vaikka esittäisit miten järkeviä näkemyksiä tai tieteellisiä tosiasioita, Korhola toteaa.

Ympäristöusko
aatteellisen tyhjyyden tilalle

Toisen maailmansodan jälkeen koettiin pitkä kylmä sota, joka vaikutti ajatteluumme syvällisesti. Sen pohjalle syntyi totalitaristinen ideologia, joka jakoi sukupolvia etenkin 70-luvulla, kylmän sodan kauden lapseksi tunnustautuva Korhola näkee.

Kun kylmän sodan rakenteet purkautuivat, Eurooppaan tuli uudenlainen vapaus ja pitkä taloudellinen nousukausi.

– Samalla maailmasta katosivat perinteiset navat ja entinen tapa hahmottaa maailmaa moraalisella akselilla. Ideologista ja aatteellista tyhjyyttä vasten tarvittiin uusi ismi, ja pienen haparoinnin jälkeen sellaiseksi tuli ilmastonmuutos.

Ympäristöaate tarjosi monelle uuden henkisen kodin. Ilmastonmuutoksesta tuli kylmän sodan jälkeen seuraava suuri kertomus, joka hallitsi 2000-luvun alkua.

Eija-Riitta Korhola uskoo, että vuosien kuluessa ilmastopolitiikka järkevöityy, kun ilmastonmuutos ilmiönä arkipäiväistyy ja muuttuu vähemmän kahtia jakavaksi aatteeksi.

– Sen jälkeen Eurooppaan syntynee jälleen jokin uusi suuri kertomus roistoineen ja sankareineen.

Lue koko juttu Sanasta 47/2014


Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä