23.2.2017Teksti Saila KeskiahoKuva Jani Laukkanen

Harvinaisen hyvä elämä

k-08-2017-04-Sariola 01
– En ole mikään pyhimys, joka pystyisi ajattelemaan elämästään koko ajan, että ai kun ihanaa, yrittäjänä työskentelevä Jukka Sariola sanoo.


Evankeliumi on tarkoitettu kaikille, ei vain niille, jotka pystyvät kävelemään rappusia, Jukka Sariola muistuttaa. Vammaisaktiivina hän raivaa yhteyden esteitä kirkossa ja yhteiskunnassa.

Linnan juhlien väentungos nostaa hien pintaan kotikatsomossa. Miten ihmeessä tuolla voi ottaa askeltakaan ilman, että tallaa iltapuvun laahuksen lyttyyn tai täräyttää kuohuviinit rinnuksille?

Viime joulukuussa juhlavieraana ollut Jukka Sariola ei antanut tilanpuutteen estää itseään. Sariola edusti juhlissa puheenjohtamaansa valtakunnallista vammaisneuvostoa.

Palvelu remontoidussa presidentinlinnassa pelasi rullaten, oli esteettömät sisäänkäynnit ja pöytiintarjoilut, pyörätuolilla liikkuville oma pöytä. Sariola ei silti halunnut jäädä vain yhteen huoneeseen.

– Ruuhkassa ei välttämättä tarvinnut olla, mutta halusin kokea, mitä se ruuhka oli.

Muut juhlavieraat väistivät hienosti Sariolan sähköpyörätuolia, tutut ja tuntemattomat tulivat moikkaamaan. Asenteet olivat kohdallaan niin juhlan järjestäjillä kuin kanssajuhlijoillakin.

– Ei Suomella ihan huonosti mene, kun on varaa järjestää tuollaiset juhlat, Sariola muistelee naurahtaen linnareissuaan.

Simsalabim-parannusten sävyttämä teologia antaa rivien välissä ymmärtää, että sairaus ei kuulu elämään, että se on elämän häiriötila. Jukka Sariola on jyrkästi toista mieltä.

– Sairaus ja vajavuus ovat yhtä lailla oikeaa elämää kuin niin sanottu terve elämäkin.

Viime kädessä parantamiskertomukset ovat väläys siitä, mitä taivaassa on odotettavissa.

– En ole suunnitellut ottavani taivaaseen mukaan pyörätuolia ja hengityskonetta. Taivaassa kaikki rajallisuus ja vajavaisuus on poissa.


Juttu on katkelma. Lue haastattelu kokonaisuudessaan Sanasta 8/2017!

 



Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä