10.8.2017Laura Honkasalo

Maan mato

k-05-2016-08-LAura Honkasalo

Minä vaivainen, vain mato, alkaa virsi 622. Ajatus vaivaisesta maan matosesta on ärsyttävä. Millä oikeudella ihminen näkee itsensä paremmaksi kuin mato? Harva olento on ollut ihmiselle niin hyödyllinen kuin kastemato. Lierot auttavat kasveja kasvamaan ja lisäävät maaperän mineraaleja. Tunkiolierot tehostavat kompostointia. Kun kastemadot syövät hiekkaa, se muuttuu tahnaksi, jossa kasvit voivat kasvaa. Kastemadot möyhivät multaa, ja niiden tunneleiden kautta vesi pääsee kasvien juuriin. Ne tuottavat typpeä viisinkertaisesti möyhentämäänsä maahan verrattuna.

Kastematojen arvoa ei ymmärretty ennen Charles Darwinia. Darwin tutki kastematoja yli neljäkymmentä vuotta sekä laboratoriossaan että puutarhassaan ja julkaisi teoksen The Formation of Vegetable Mould through the Action of Worms, with Observation of their Habits vuonna 1881. Kastematokirja meni nopeammin kaupaksi kuin Lajien synty, vuodessa sitä myytiin 6000 kappaletta. Britit ovat edelleen ihastuneita kastematoihin: maassa järjestetään vuosittain kastematojen kutsumiskilpailut. Matoja houkutellaan esiin laulamalla ja erilaisilla instrumenteilla. Kansainvälisille madonkutsumisfestivaaleille Devonissa osallistuu vuosittain 600 ihmistä.

Jotkut Darwinin kastematokokeista kuulostavat hassunkurisilta. Hän tutki matojen kuuloa soittamalla niille pianoa. Madot reagoivat vasta kun ne laitettiin pianon päälle: ne eivät kuule, vaan aistivat tarkasti värähtelyä. Kastemadoilla on merkillisiä taitoja, ne esimerkiksi tukevat kaivamansa käytävät limalla. Darwinin mielestä kastemato oli arvokas olento.

Mutta minä olen maan mato, en enää ihmisen kaltainen, olen kansani hylkäämä, ihmisten pilkka, sanotaan Psalmeissa. Harmittaa, että ahkera ja hyödyllinen mato nähdään kelvottomuuden vertauskuvana. Kastemadot ovat kiehtovia olentoja! Jos vertaan itseäni kastematoon, tuntuu, että mato saa aikaan paljon enemmän hyvää ja tekee kovemmin töitä.

(Darwinin uutteroinnista huolimatta kastemadoista ei vielä tiedetä paljoa. Helsingin yliopisto on pyytänyt koululaisia mukaan tutkimaan kotimaisia kastematoja. Ohjeet löytyvät osoitteesta matoseuranta.fi.)

Kirjoittaja on kirjailija ja toimittaja.


Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä