24.8.2017Teksti: Lauri ThurenPiirros: Pekka Rahkonen

Meren armoilla

Kesän venereissuilla on saatu nauttia hyvistä keleistä. Raamatussa elämä ei ole pelkkää sunnuntaipurjehdusta.

k-34-2017-21 Raamattujuttu

Maailma alkoi siitä, että Jumala pisti vedet ja meren aisoihin ja sääti niille rajat (1. Moos. 1:1–10). Monissa Lähi-idän luomiskertomuksissa jumalat joutuivat kovaan kamppailuun merta vastaan, mutta Raamatussa Jumalan voittoon riittää yksi sana (Ps. 74:13; Jes. 44:27). Hän yksin hallitsee meren myrskyt (Ps. 89:12, Ps. 93).

Karmeita hirviöitä

Luomisen jälkeen lähes koko maailma hukkui vielä kertaalleen vesien alle (1. Moos. 6–8), eivätkä faraon joukotkaan merestä selvinneet (2. Moos. 14). Ei ihme, että israelilaiset ja monet muutkin kansat pelkäsivät merta. Se oli kaaoksen ja Jumalan vastustajan vertauskuva. Edes hyökyaallot eivät riittäneet kuvaamaan meren voimaa.

Puhuttiin valtavista merihirviöistä kuten alkumeren Rahab ja Leviatan, jotka vain Jumala itse voittaa (Ps. 89:9–10). Kolmas hirviö, Behemot, viihtyi jo rannempana. Daniel näki merestä nousevan yhä rajumpia hirviöitä (Dan. 7).

Monsterit ja me

Mitähän näistä muinaisista merihirviöistä pitäisi nykyään ajatella? Uskooko kunnon kristitty myös niihin? Vai voisiko ne selittää alkeellisen maailmankuvan tuottamiksi erehdyksiksi?

Lue koko artikkeli Sanasta 34/2017


Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä