14.9.2017Teksti Freija ÖzcanKuva Istockphoto

Päätä itse resurssiesi mukaan

saarnakuva

Sulkeudunko vai avaudunko? Jemmaanko vai annan? Näistä voin valita oman elämäntapani kristittynä. Eikä kyse ole vain siitä, miten hoidan omaisuuttani. Voin kylvää ja olla kylvämättä myös rakkautta ja hyvyyttä.

Silti äärilaitoihin ei tässäkään asiassa kannata ajautua. En voi antaa antamasta päästyäni niin, että lopulta olen rasittunut vaatimuksista ja tyhjä niin taskuiltani kuin tunteiltanikin. Toisaalta, jos sulkeudun pelokkaasti omaan pieneen elämäni jakamatta siitä mitään muille, tukahdun. Salaisuus onkin siinä, että voin ihan itse reilusti arvioida omat resurssini ja päättää mielessäni, mitä itsestäni annan. Silloin en tanssi toisen pillin mukaan vaan vastaan itse elämästäni. Silloin antamisessa on myös iloa.

Antava aina lopulta myös saa, se on suuri elämän laki. Jos annan hyvää, jostain se hyvä myös päätyy minulle takaisin. Kun ymmärrän, että elämä ja ihmiset ovat Jumalan hyvää lahjaa minulle, ja avaan itseni ottamaan lahjan vastaan ja antamaan itsestäni, sisimpäni rikastuu. Kun tätä aikansa harjoittelee, ei enää mieti antamisen ja saamisen vastavuoroisuutta vaan alkaa kiitollisena nauttia elämästä.


Iloista antajaa Jumala rakastaa

Muistakaa tämä: joka niukasti kylvää, se niukasti niittää, ja joka runsaasti kylvää, se runsaasti niittää. Kukin antakoon sen mukaan kuin on mielessään päättänyt, ei vastahakoisesti eikä pakosta, sillä iloista antajaa Jumala rakastaa.

2. Kor. 9:6–7

Rukoilemme

Kaiken Luoja, kaiken hyvän Antaja,

elämä on täynnä ihmeitäsi,

mutta usein olen liian turtunut

näkemään niitä.

Puhdista minut pelosta ja katkeruudesta,

joka sammuttaa minusta kiitollisuuden.

Täytä sydämeni ilolla

ja viritä minussa uusi ylistyslaulu.

 

 

 



Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä