15.6.2016Teksti Janne VillaKuva Broadscreen Pictures

Laulujen laulusta toiseen

AJassa-Song-of-songs
Aikalaishahmona suorastaan demoninen musiikkituottaja Cook (keskellä) antaa Fayelle ja BV:lle uralla edistymisen, rikkauden ja menestyksen lupauksen. Aloittelevat muusikot kuvittelevat hyötyvänsä rikkaasta ja vaikutusvaltaisesta herrasta, mutta tarjolla saattaakin olla tuhoa ja turmelusta, aidon rakkauden riistämistä.


Terrence Malick saattaa olla aikamme merkittävin kristillistä tematiikkaa vakavasti pohtivista elokuvantekijäneroista. Song to Song ei tee poikkeusta. Sen yhtenä pohjatekstinä on Laulujen laulu (Song of Songs).

Faye (Rooney Mara), BV (Ryan Gosling) ja Rhetta (Natalie Portman) maistelevat olemisen sietämätöntä keveyttä Texasin Austinin muusikkopiireissä. He koettavat päästä irti menneisyytensä painolasteista, perhetaustoista ja porvarillisista töistä, syntyä ja luoda itsensä uudelleen maksimaalisen vapauden olosuhteissa.

Ihmissuhdedraamoja ja identiteettikriisejähän siitä syntyy. Kukaan ei voi leijua loputtomiin painottomassa vapauden tilassa edes elokuvan esittelemissä luksushuoneistoissa eikä rajattomuutta tavoittelevassa rockmaailmassa, missä huumeet sumentavat arviointikykyä ja moraalia ja ”elämän liekin” eli seksuaalisuuden varjelemiseen suhtaudutaan kohtuuttoman kevyesti, kuten ”laulusta lauluun ja suudelmasta suudelmaan” elävä Faye joutuu toteamaan.

Austinin piirejä hallitseva, karismaattinen musiikkituottaja Cook (Michael Fassbender) lupaa tarjota Fayelle ja BV:lle menestystä muusikkoina ja Rhettalle onnea – ”tämän kaiken te saatte” – , mutta hän on varsinainen sielunvihollinen, taloudellinen ja seksuaalinen hyväksikäyttäjä, manipuloija ja mikä pahinta: itseään viattomampien sielujen turmelija. Tämän paratiisin käärmeen pahasta valtapiiristä on päästävä pois tai paha perii.

Anteeksianto, suhde Jumalaan ja viattomuuden menettämisen jälkeinen uudelleen aloittamisen armo on Malickin perusteemoja, joita henkilöt sanoittavat sisäisissä, runollisissa monologeissaan.

Eksistentiaalisiin ydinkysymyksiin uppoutuva aikalaiskuvaus Song to Song on saanut hyvin ristiriitaisen vastaanoton. Kristillisen käsitteistön hämärtymisestä johtunee, etteivät useimmat kriitikot ole hahmottaneet teoksen hengellistä, kristillistä pohjavirtaa, josta kaikki ”sekoiluksi” leimattu saa syvämerkityksensä.

Ilman katsomuksellisen taustan auttavaa ymmärtämistä improvisoidun vapaasti virtaava juoni voi vaikuttaa pinnalliselta, mielivaltaiselta, mielettömältä ja merkityksettömältä – niin kuin itse elämäkin, ellei se ankkuroidu mihinkään päivästä toiseen selviytymisen pyrintöä vankempaan eetokseen.

 




Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä