20.4.2017Teksti: Kaj AaltoKuva: Istockphoto

Sieluja hoitava Mio

Sieluja hoitava kultainennoutaja Mio on diakoni Håkan Calmrothin uskollinen apulainen Ältan kirkossa Tukholman hiippakunnassa.

k-16-2017-22-Ajassa Sielunhoitajakoira
Kuvan kultainennoutaja on kuvituskuva.


Kaksivuotias koira läpäisi äskettäin Ruotsin terapiakoirakoulun sopivuustestin ja pääsee elokuussa isäntänsä kanssa koulutukseen, jossa parista tulee työryhmä. Sen jälkeen Mio saa virallisesti olla mukana kotikäynneillä, sielunhoitokeskusteluissa, vierailla vanhusten palvelutalossa ja on mukana yövuoroissa kaupungilla. Harjoitusta työhön se on jo saanutkin diakonin työpaikalla.

– Mio tarjoaa paljon sellaista, mihin minä en kykene, Håkan Calmroth sanoo Kyrkans Tidningin haastattelussa.

Hän sanoo, että ihmisenä hänen täytyy työstää empatiapuolta voidakseen eläytyä ihmisen tilanteeseen. Koira sen sijaan voi iloisesti mennä vaikka puistonpenkillä istuvan, pissalle haisevan ihmisen luo.

– Koira ei katso henkilöön eikä arvostele.            

Lapsuudessa koiriin tottunut diakoni sai idean ”diakoirasta” nähtyään tv-ohjelman lastenklinikasta, jossa koira oli yksi työntekijöistä.

Kultainennoutaja on ihmisrakas ja lempeä, ja Håkan Calmroth päätyi rotua valitessaan siihen.

– Joskus raskaita sielunhoidollisia keskusteluja ei jaksa käydä sisällä istuen. Silloin keskustelu ulkona kävellen koiran kanssa voi olla hyvä vaihtoehto, Calmroth sanoo.

Kaj Aalto


Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä