Egyptin koptit tienhaarassa

Koptikirkon johto on pitkään tukenut presidentti Hosni Mubarakia, joka on ollut vallassa vuodesta 1981 lähtien. Edellinen presidentti Anwar Sadat karkotti koptikirkon patriarkka Shenouda III:nen sisäiseen maanpakoon St. Bishoin luostariin. Mubarak vapautti Shenoudan vuonna 1985 ja nimitti tämän jälleen Aleksandrian paaviksi.

– Koptikirkon johtaja on kiitollisuudenvelassa Mubarakille, lähetysteologi Timo Vasko arvioi koptikirkon myötäilyn syitä.

Yhdysvalloissa asuva koptipappi Paul Girguis sanoo Washington Post -lehdessä, että Egyptin koptien tilanne on kurja.

– Mubarak on meille (kopteille) huonoista vaihtoehdoista paras. Jos ääri-islamilaiset ottavat vallan, siitä seuraa koptien vainoja. Jotkut pelkäävät kansanmurhaa.

Patriarkka Shenouda on kehottanut kristittyjä pysymään rauhallisina ja olemaan osallistumatta mielenosoituksiin. Tästä kehotuksesta monet koptit eivät ole piitanneet, vaan ovat vaatineet presidentin eroa.

Erityisesti Aleksandrian kristityillä on tuoreessa muistissa uusivuosi, jolloin kirkon edessä räjähtänyt pommi tappoi 24 ihmisiä. Hallitusta syytettiin saamattomuudesta syyllisten kiinniottamisessa ja koptikristittyjen turvallisuuden takaamisessa.

Egyptin koptikirkko on Lähi-idän suurin kristillinen kirkko. Noin 80 miljoonan asukkaan Egyptissä arvioidaan olevan jopa lähes 11 miljoonaa kristittyä. Koptien lisäksi maassa lienee kolmisen miljoonaa muihin kirkkoihin kuuluvia.

Ainakin kansannousun alkuvaiheessa protesteihin osallistuivat rinta rinnan kristityt ja muslimit. Työttömyys, talousvaikeudet ja mielipiteenvapaus olivat yhdistäviä asioita, uskonnolliset kysymykset eivät ole olleet pinnalla.

Mitkä ovat muutoksen seuraukset kristityille?

– Egyptin kristityt ovat tienhaarassa. Samaan aikaan kun Mubarakin tuki on vähäistä, pelätään mitä vaihtoehtoinen hallitus tuo tullessaan, kristittyjen ihmisoikeusjärjestön International Christian Concernin Lähi-idän johtaja Aidan Clay sanoo.

– Jos Muslimiveljeskunta pääsee valtaan, kristityt pelkäävät uskonnonvapauden kapenevan entisestään.

Clayn mukaan osa kristityistä uskoo armeijan suojeluun, mutta toiset muistuttavat Turkin kehityksestä: siellä radikaalimuslimit ovat vaikuttaneet maan armeijaan.