Etuoikeuksista nauttiva kirkko on kreikkalaisen turva
3.11.2011
| Teksti: Arja-Leena Paavola
| Kuvat: istockphoto


Kreikan ortodoksisen kirkon todellista varallisuutta on vaikea laskea. Näin sanoo Ateenan yliopiston professori Yanis Varoufakis The Telegraph -lehdessä. Asiantuntijoiden mukaan kirkon omaisuudeksi voidaan kuitenkin arvioida yli 500 luostaria, 7945 seurakuntaa, 130 000 hehtaaria maata ja 1,5 prosentin osuus Kreikan pankista. Yhteensä sillä olisi siis ehkä varallisuutta 7–15 miljardin euron edestä.
Ortodoksisen kirkon erityisasema on herättänyt ärtymystä kreikkalaisten keskuudessa, kertoo The Telegraph. Kritiikkiä on aiheuttanut erityisesti se, että vauraaksi arvioitu kirkko on säästynyt kansaa koettelevalta kiinteistöveron korotukselta vaikkakin sen liiketoimintaa ja ilmoitettuja lahjoituksia nyt verotetaan. Kirkko vastaa arvosteluun tekemällä avustustyötä vaikeuksiin joutuneiden parissa.
Ortodoksisella kirkolla on Kreikassa historiallisesti ja kulttuurisesti vankka asema, joka on kirjattu maan perustuslakiin. Väestöstä 97 prosenttia on ortodokseja.
Myös kirkon halutaan osallistuvan nykyisen budjettivajeen paikkaamiseen.
– Kirkon hallussa ei ole mitään mittavaa varallisuutta, toteaa Ilomantsin ortodoksisen seurakunnan kirkkoherra, isä Ioannis Lampropoulos.
– Kreikan kirkolla ei ole verotusoikeutta kuten Suomessa, seurakuntien tulot perustuvat tuohuksista saataviin tuloihin ja lahjoituksiin. Henkilökunnan palkan taas maksaa valtio. Joidenkin hiippakuntien omistuksessa tosin saattaa olla maaomaisuuden lisäksi esimerkiksi osakkeita, mutta niistä koituva tulo on veronalaista.
Kreikkalaissyntyinen Lampropoulos kävi entisessä kotimaassaan viimeksi kesäkuussa. Sukulaistensa kautta hän tietää, miten vaikeaa kreikkalaisten arki on. Palkat ovat puolittuneet ja elinkustannukset kasvaneet, epätoivo ja ihmisten hätä ovat lisääntyneet. Itsemurhat ovat perinteisesti harvinaisia Kreikassa, mutta kahden viimevuoden aikana niidenkin määrä on noussut 40 prosenttia.
– Tavallisilla kreikkalaisilla on hyvin raskasta. Alimmat palkat ja eläkkeet ovat jo ennestään todella pieniä, kuitenkin hintataso on lähes sama kuin Suomessa. Pohdin itsekin mielessäni, miten ihmiset oikein pärjäävät ja teen ristin merkin, kirkkoherra huokaa.
Kreikan entinen valtiovarainministeri Stephanos Manos sanoi uutistoimisto Reutersin haastattelussa kirkon pitävän talouskriisissäkin kiinni omaisuudestaan, vaikka se on valtion jälkeen Kreikan suurin maanomistaja. Kirkko kuitenkin luopui jo kymmeniä vuosia sitten hallintouudistuksen yhteydessä osasta omaisuudestaan.
– Kirkon syyttäminen on helppoa, mutta kaikesta kritiikistä huolimatta kirkko on kreikkalaisten turva ja näkemykseni mukaan se tekee parhaansa nytkin, Lampropoulos huomauttaa.
Kiinteistövero määrätään neliömäärän perusteella. Kirkot ovat suuria, joten kyse on isoista summista eikä veron maksaminen välttämättä olisi mahdollista niissä seurakunnissa, joilla on vain vähän tuloja.
– Varat olisivat todennäköisesti poissa diakoniatyöstä, jota kirkko on perinteisesti hoitanut ansiokkaasti. Kaikissa hiippakunnissa on järjestetty esimerkiksi työttömien ruokailua ja eräillä alueilla on sosiaalisin perustein toimivia kauppoja ja apteekkeja, joissa voi maksaa, mikäli pystyy. Ihmisillä ei nimittäin välttämättä ole rahaa hankkia edes tarvitsemiaan lääkkeitä.
Nykyinen tilanne pohjautuu vuosien aikana kasvaneisiin ongelmiin, eikä sitä voi hetkessä korjata. Lampropouloksen mukaan kyse on mentaliteetista, kulttuurista ja toimintatavoista.
– Nyt on oltava kärsivällinen ja täytyy yksinkertaisesti vain luottaa tulevaisuuteen.