Israel kiittää kibbutsivoluntaareja

Osaa lähtijöistä siivitti kristillinen usko ja halu auttaa israelilaisia, osaa taas kibbutsien sosialistinen aate. Seikkailunhalullakin oli osuutensa:

– Kibbutsit tarjosivat monille nuorille mahdollisuuden ulkomaanmatkaan, itsenäistymiseen, Israelin auttamiseen, Raamatun maahan tutustumiseen ja oman paikan etsintään, Teuvo V. Riikonen toteaa viime vuonna ilmestyneessä kirjassaan Israel kibbutzista katsottuna: Päiväkirjamerkintöjä (Perussanoma 2010)

Käytännössä vapaaehtoisilla teetettiin kibbutseilla useimmiten raskaimmat ja likaisimmat työt. Työolot ja suhtautuminen vapaaehtoisiin vaihteli. Samalla tarjoutui kuitenkin siihen aikaan poikkeuksellinen mahdollisuus tavata myös kaikkialta muualta maailmasta tulleita vapaaehtoisia. Osa jäi sille tielleen töihin tai naimisiin.

Lahden juhlaa ovat järjestämässä Israelin Suomen-suurlähetystö ja sen pyynnöstä myös Israel-ystävyydestään tunnettu Karmel-yhdistys.

Karmel välitti ensimmäiset suomalaiset vapaaehtoiset Kirjat Anavimin kibbutsille elokuussa 1965. Sittemmin kymmenisentuhatta suomalaista lähti etsimään seikkailuja ja kokemuksia yhdistyksen kautta sekä Kirjat Anavimin että sen lähellä sijaitsevan Ma’ale Hachamishan kibbutsille.

– Viimeinen ryhmä meni Israeliin 1998, Karmel-yhdistyksen toiminnanjohtaja Petri Kauhanen kertoo.

Nyt lähtijöiden virta on tyrehtynyt ja Ma’ale Hachamishan saunan lauteilla saunoo joku muu.

– Kibbutsit ovat muuttuneet luonteeltaan, Petri Kauhanen selittää.

Ennen kibbutzi omisti kaiken ja tarjosi asukkailleen ruoan, asunnon, vaatteet ja koulutuksen. Nyt sata vuotta myöhemmin monet kibbutsit ovat varakkaita ja pyrkivät vastaamaan jäsentensä muuttuneisiin vaatimuksiin. Omaisuutta on yksityistetty. Vapaaehtoiset ovat korvautuneet monin paikoin Aasiasta tulleella työvoimalla.