Kirkko joutuu kilpailemaan työntekijöistä

Kirkon vetovoimaisuus vastavalmistuneiden työnantajana kilpailee muun yhteiskunnan kanssa varsinkin pääkaupunkiseudulla. Taloudelliset realiteetit tekevät muut työpaikat houkuttelevimmiksi etenkin terveydenhuoltoalalla.

Tämä on tulevaisuutta niille teologian opiskelijoille ja ammattikorkeakoulun kirkolliseen työhön valmistavien linjojen hakijoille, jotka näinä viikkoina saavat tiedon opiskelupaikastaan.

Opintonsa aloittavien tulevaisuuteen vaikuttaa se, että kirkon työntekijöiden joukossa on nyt paljon eläkeikää lähestyviä.

Yliopistoissa teologian alan koulutuksessa on valittavana kolme linjaa, joista yksi suuntaa kirkon virkaan. Sen suosio on selvästi vähentynyt, tosin Suomessa ei ainakaan tällä hetkellä ole mainittavaa pappispulaa.

– Monet nuoret kyselevät meiltä kirkon työoloista. Hankalat työajat ja palkkaus painavat, tosin muualle sijoittuvista puhutaan paljon enemmän kuin heitä on, Suomen kirkon pappisliiton toiminnanjohtaja Esko Jossas kertoo.

– Papeiksi hakeutuvilla on vahva hengellinen kutsumus, mutta entistä harvemmalla papiksi suuntaavalla on seurakuntanuoren tausta, joten käytännön työ voi yllättää.

Varsinkin pääkaupunkiseudulla, jossa elinkustannukset ovat korkeat, olisi myös palkkauksen oltava sitä vastaava. Kirkkoa työpaikkana ei juuri markkinoida vastavalmistuneille. Rekrytointimessuilla kirkko on loistanut poissaolollaan, mikä antaa potentiaalisesta työnantajasta huonon kuvan.

– Myös meidän opiskelijamme ovat tämän havainneet, sanoo vararehtori Pirjo Hakala Diakonia-ammattikorkeakoulusta.

– Kirkkoon on oltu asiasta yhteydessä, mutta siellä päässä ei ole kyetty päättämään, kuka markkinoinnista vastaisi. Alumnitutkimuksemme mukaan kirkon työllistyvien osuus kuitenkin nousee työuran jatkuessa.

Ensikertalaisia

 ja alanvaihtajia

Åbo Akademin teologian opiskelijoiden sukupuolijakauma on vakiintunut tasalukemiin.

– Opiskelijoiden joukossa on paljon toista tutkintoaan suorittavia, jopa lääkäreitä tai juristeja. Annamme lisäpisteitä niille, jotka tulevat suoraan koulusta. Tälle alalle hakeudutaan usein hieman myöhemmällä iällä, opintopäällikkö Ulla Eerolainen arvelee.

Jo yhden tutkinnon suorittaneiden osuus on herättänyt keskustelu. Kuinka järkevää yhteiskunnan on tarjota jollekin useampi ilmainen koulutus varsinkin, jos se jättää nuoren hakijan vaille koulutuspaikkaa?

Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa noin neljäsosa on tuoreita ylioppilaita ja keski-ikäisiä on myös noin neljäsosa opiskelijoista. Hakijoista 60 prosenttia on naisia. Yliopisto pyrkii tunnistamaan eri hakijaryhmät.

– Tiedekunta on valintaperusteissaan huomioinut ylioppilaat antamalla lisäpisteitä ainereaalista vuonna 2006 ja sen jälkeen ylioppilaaksi valmistuneille. Tiedekunnassa on oma valinta hakijoille, joilla on suoritettuna teologian alalle soveltuva, suomalainen ylempi tai alempi yliopistotutkinto, sanoo opintoasiainsuunnittelija Sanna Lumikko yliopiston teologisesta tiedekunnasta.

Lue koko juttu Sanasta

Uusia pappeja vihittiin Kuopiossa helluntaina. Eturivi vas. Marita Tiili, Sisko Hartikainen, Marjo Parttimaa, Paula Hagman-Puustinen. Takarivi vas. Markku Virta, Antti Martikainen, Risto Räihä, Jarkko Lievonen. Keskellä piispa Jari Jolkkonen.