Suruttomuus on kristillisen kilvoituksen päämäärä.
Keskiviikko 23. toukokuuta. Nimipäivää viettää Lyydia, Lyyli, Lydia

Kirkko taistelee ihmiskauppaa vastaan

21.10.2010
| Teksti: Mikko Huotari
| Kuvat: Marko Toljamo

Viranomaiset ovat huomanneet rakennustyömailla merkkejä ihmiskaupasta. Kuvan rakennustyömaa ei liity juttuun.
– Ihmiskaupan vastaisen työn suurimpia haasteita on ihmiskaupan tunnistaminen, sanoo Marja Kantanen Kirkon diakonia ja yhteiskuntatyön yksiköstä.

Kantanen huomauttaa, että uhreista ei päältä näy, että heidät on kaupattu.

– Aina he eivät tiedä sitä itsekään. Uhrien tunnistamista varten järjestetään koulutusta sekä viranomaisille että auttavaa työtä tekevien järjestöjen työntekijöille.

Ihmiskaupasta ei ole olemassa yhtä yleispätevää määritelmää. YK:n mukaan ihmiskauppa on sitä, kun ihminen siirretään hyväksikäyttötarkoituksessa orjuuden kaltaisiin oloihin. Se tapahtuu joko erehdyttämällä tai pakon avulla.

Seksuaalinen hyväksikäyttö ja työhön pakottaminen ovat ihmiskaupan yleisimpiä muotoja, mutta ihmiskauppa voi olla myös kaupankäyntiä elimillä tai kudoksilla.

Ekumeenisen vastuuviikon teemana on ollut kahtena edellisenä vuotena ihmiskauppa.

– Kirkot ovat valinneet tehtäväkseen ennaltaehkäisyn ja asenteisiin vaikuttamisen, Marja Kantanen kertoo.

– Haluamme muistuttaa jokaisen ihmisen olevan arvokas Jumalan kuva. Jumalan kuva ei ole kaupan.

Ihmiskaupan mittasuhteista on olemassa monenlaisia arvioita. Noin 80 prosenttia ihmiskaupan uhreista on naisia ja tyttöjä. Arvioiden mukaan suurin osa ihmiskaupan uhreista päätyy seksityöhön. YK:n arvioiden mukaan maailmanlaajuisesti ihmiskaupan uhriksi päätyy vuosittain 700 000–2 000 000 naista ja lasta. Näistä ihmiskauppatapauksista 200 000 tapahtuu Euroopassa.


Kampanjoilla herätellään kansalaisia

Koska ihmiskauppaa on vaikea tunnistaa ja siihen liittyy monia epäselviä tulkintoja, sen tiimoilta ei ole jaettu tuomioita juuri lainkaan, vaikka poliisikin tuntee rikollisuuden laajuuden.

Oikeusjärjestelmää ja viranomaisia on välillä kritisoitu tehottomiksi, ja auttamisjärjestelmät ovat osoittautuneet hankalammiksi käytännön tasolla kuin miltä ne näyttävät paperilla.

– Mikäli jonkin ihmisen kohdalla epäillään ihmiskauppaa, hän voi päästä ihmiskaupan auttamisjärjestelmään, jossa moniammatillinen ryhmä selvittää hänen tilannettaan, Kantanen selvittää suomalaisia käytäntöjä.

Hän kertoo, että auttamisjärjestelmässä on tällä hetkellä viitisenkymmentä ihmiskaupan uhria.

– Heistä isompi osa on päässyt sinne työperäisistä syistä. Suomen läpi arvellaan edelleen kulkevan uhreja, esimerkiksi heitä, jotka eivät vielä itsekään tiedä, mihin joutuvat.

Vuosina 2008-2009 Ekumeenisen vastuuviikon teemana oli ihmiskauppa. Marja Kantasen mukaan teemaviikoilla saatiin aikaan laaja tiedotuskampanja, joka tavoitti satojatuhansia ihmisiä.

– Kampanja on herättänyt suurta yleisöä tiedostamaan ihmiskauppaongelmaa. Seminaarien ja muiden keskustelujen avulla käsitys ihmiskaupasta selkeytyi.

Julkaisujärjestelmänä Verkkoviestin