Kirkolliskokouksen 64 maallikkoedustajaa ja 32 pappisedustajaa aloittavat työnsä toukokuun alussa. Samalla valittiin edustajat myös hiippakuntavaltuustoihin.
Kiinnostus kirkon päätöksentekoa kohtaan on herännyt ja se on näkynyt myös julkisuudessa. Nyt käydyissä vaaleissa oli ehdokkaita enemmän kuin neljä vuotta sitten, myös ennakkoon käyty keskustelu medioissa oli vilkasta.
Vaalien ehdokasesittelysivuston perusteella ehdokkaat pitävät seurakuntien rakenneuudistusta yhtenä keskeisimpänä asiana tulevalla kaudella. Kuntien yhdistyessä kirkolliskokouksen on ratkaistava, tullaanko kuntauudistuksen mukaisesti muodostamaan jättiseurakuntia, seurakuntayhtymiä vai luodaanko oma hallintomalli, joka tukee parhaiten paikallistason toimintaa. Myös keskushallinnon uudistaminen tulee olemaan asialistalla.
– Vaaliehdokkaiden antamien vastausten perusteella seuraavalla kirkolliskokouskaudella halutaan painottaa erityisesti jumalanpalveluselämää ja lapsiperheiden parissa tehtävää työtä, kertoo tiedotuspäällikkö Iiris Kivimäki Kirkon tiedotuskeskuksesta.
– Suuri osa ehdokkaista arvioi, että seurakuntien toimintamahdollisuudet turvataan parhaiten kehittämällä sellaista yhteisöllisyyttä, jossa seurakuntalaiset voivat itse vaikuttaa ja osallistua. Myös vapaaehtoistyöhön halutaan panostaa.
Vaalitulos luettavissa: sakasti.evl.fi/kirkolliskokousvaalit.