Kriisit ravistelevat auttamaan

Tamperelaisessa Harjun seurakunnassa on oltu järkyttyneitä katoamistapauksesta. Varsinkin isosia tytön kohtalo on järkyttänyt.

– Se on ollut jatkuvasti mielessä. Nuoret ovat kertoneet tunnoistaan tilaisuuksissaan. Aikuisetkin ovat kyselleet, järjestetäänkö heille jotain omaa. Olen kutsunut kaikkia jumalanpalvelukseen, jonka päätteeksi on aina mahdollisuus jäädä keskustelemaan seurakunnan työntekijän kanssa. Karoliina ja hänen läheisensä ovat rukouksissa jatkuvasti, kirkkoherra Veli-Pekka Järvinen toteaa ja jatkaa:

– Olemme vuosien varrella joutuneet käsittelemään vakavia onnettomuuksia, nuorten itsemurhia ja kuolemantapauksia, mutta epätietoisuus on tehnyt tästä muita tapauksia tuskaisen. Me kristityt puhumme yleensä niin, että Jumala on rakkaus. Hän tietää tarpeemme ja Hänen tahtonsa on hyvä. Nyt sitä on hyvin vaikea uskoa. Minulta ovat sanat loppuneet.

Tampereella kriisityötä tekevät ovat verkostoituneet ja auttavat toinen toistaan. Seurakunnastakin on otettu yhteys moneen suuntaan.

– Nostan hattua ammattitaitoisille työntekijöillemme. He ovat hoitaneet nuoriamme hyvin ja osanneet itse hakea tukea. Olen kuitenkin miettinyt, voisimmeko auttaa Karoliinan tuntevia vielä paremmin. Ne, jotka olivat läheisiä ystäviä, kokevat ahdistuksen eri tavalla kuin ne, jotka olivat hänen kanssaan isosena, Järvinen miettii.


Toisessa pirkanmaalaisessa kaupungissa, Ikaalisissa, on tänä vuonna koettu kaksi järkyttävää tapahtumaa. Tammikuussa ex-poikaystävä surmasi opiskelijatytön tämän omassa kodissaan. Huhtikuussa perheen isä ampui avovaimonsa, poikansa ja lopuksi itsensä.

Kaupunki perustaa nyt kriisejä varten moniammatillisen ryhmän, johon kuulunee myös seurakunnan työntekijä.

– Olemme luonnollisesti aina käytettävissä tämäntyyppisissä tilanteissa. Tärkeintä on antaa ihmisille tilaisuus purkaa vapaasti tuntojaan, olla kuuntelijana. On myös hyvä muistaa, että isoissa kriiseissä ensisijainen vastuu on aina viranomaisilla, kirkkoherra Esko Mattila sanoo.

Ikaalisissa seurakunta ei järjestänyt tapahtumien takia kaikille kaupunkilaisille suunnattua hartaushetkeä, koska kumpikaan ei ollut suuronnettomuus. Kyläyhteisössä järjestettiin kuitenkin keskustelutilaisuus, joka päättyi papin osuuteen.