Luther Säätiön kippari sapattivapaalle

Sapattivapaan aikana säätiön dekaanina toimii pastori Esko Murto.

Juhan ja Päivi Pohjola olivat vuosina 1997-98 Yhdysvalloissa Port Waynen pappiseminaarissa. Säätiön kotisivuilla Juhana Pohjola kuvaa tätä ajanjaksoa kantoraketiksi, jonka voimalla Luther-säätiön työnäky alkoi kasvaa ja voimistua.

Pohjola kertoo säätiön lehdessä yhteisön tärkeistä valinnoista, jotka ovat määränneet työn suuntaa. Teologian pitää olla selvä. Säätiö on kokenut arvostelemisen ja purkamisen sijasta kutsukseen rakentaa.

Toinen tärkeä askel oli siirtyminen Adventtikirkon tiloihin Helsingissä sekä yhteistyön aloittaminen Ruotsin lähetyshiippakunnan, Missionprovinssin kanssa.

”Historiamme olisi aivan toisenlainen, jos olisimme jääneet käymään kauppaa seurakuntatiloista tuomiokapitulien kanssa”, Pohjola toteaa Pyhäkön lamppu -lehdessä.

Pohjola on sovussa kevään 2004 episodin kanssa. Tuolloin säätiön papit kieltäytyivät jakamasta ehtoollista piispa Eero Huoviselle.

”Jumalan armosta emme lähteneet selittelemään pois sitä juopaa, joka kirkon sisälle on syntynyt”, hän kuvaa yhteisön lehdessä.

Lähtömetreillä Pohjola ei Suomen kirkon päätä silitä.

– Näyttää siltä, että kirkon uusi johto yhä selkeämmin ja nopeammin rakentaa yhteiskuntakirkkoa, jossa kirkon sanoma ja tehtävä virtaviivaistetaan yhteiskunnan yleisten käsitysten mukaiseksi. Ne, jotka haluavat rakentaa kirkon raamatullis-tunnustukselliselle perustalle, etsivät yhä selvemmin itsenäisempiä uomia ohi kirkon valtarakenteiden.






– Toivon, että piispa Matti Väisäsen kaitsennassa lähetyshiippakunta ja jumalanpalvelusseurakuntamme rakentuvat sanan ja sakramentin äärellä, Juhana Pohjola sanoo.