Murros voi parantaa kristittyjen asemaa arabimaissa

Kristittyjen poismuutto Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän maista on kiihtynyt ainakin viimeisen kymmenen vuoden aikana ja nyt arabimaiden kuohunta lisää vettä myllyyn vahvistaen muuttovirtaa.

Islamin tutkimuksen ja arabian kielen yliopistonlehtori Sylvia Akar Helsingin yliopistosta luonnehtii kristittyjen muuttovirtaa voimakkaaksi.

Syynä kauan jatkuneeseen kristittyjen poismuuttoon Akar pitää muun muassa uskonnollisen fundamentalismin nousua: kristityt ovat kokeneet painostusta omasta vakaumuksensa vuoksi.

Käynnissä oleva kuohunta on ilmeisesti kärjistänyt tilannetta ja edelleen lisännyt myös arabimaiden kristittyjen epävarmuutta tulevaisuudestaan.

– Kyllähän arabimaissa – varsinkin Egyptissä – on ihmisillä pelko, mitä tapahtuu, Pohjois-Afrikan tilannetta seuraava tutkija sanoo.

Akarin mukaan kristityt osallistuivat Egyptin vallankumoukseen, mutta pelkäävät nyt Muslimiveljeskunnan valtaan pääsyä. Se näet saattaisi merkitä kristittyjen oikeuksien kaventumista.

– Minulla on kristittyjä tuttavia Egyptissä. Heiltä olen kuullut sitä pelkoa, että mitä tapahtuu sitten, jos veljeskunta pääsee valtaan, Akar sanoo.

Muslimiveljeskunta on uskonnollis-poliittinen liike, joka kannattaa Koraanin ja hadith-perimätiedon palauttamista modernin islamilaisen yhteiskuntaelämän ohjenuoraksi.

Huono-osaisuus
muuttuu väkivaltaisuudeksi

Egyptissä on sattunut tämän vuoden puolella jo kolme isoa välikohtausta muslimien ja kristittyjen välillä. Näissä on kuollut yli 40 henkeä.

Ensin räjähti uutenavuotena Aleksandriassa, sitten tapahtui yhteenotto maaliskuun alkupuolella ja viimeisin toukokuun alussa Kairossa.

– Ja Aleksandriassa ja eteläisessä Egyptissä levottomuuksia on ollut silloin tällöin paljon aikaisemminkin. En osaa sanoa, ovatko uskontoryhmien väliset levottomuudet lisääntyneet, vai onko tämä viimeisin isku ollut jatkumoa sille mitä on jo tapahtunut, Akar sanoo.

Akarin mukaan uskontoryhmien välien kiristymisen taustalla on muun muassa uskonnon aiempaa vahvempi politisoituminen ja julkiseksi tuleminen.

– Myös taloudellinen tilanne vaikuttaa. Sosiaalinen huono-osaisuus ja pahoinvointi voi purkautua uskontoryhmien välisinä yhteenottoina.

Muutoksen avaimet
ovat käsillä

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin hiljattain julkistaman vuosiraportin mukaan arabimaiden kansannousut tarjoavat historiallisen mahdollisuuden ihmisoikeusmuutoksiin.

Myös maiden uskonnollisten vähemmistöjen tilanne voi kohentua.

– Kaikki riippuu tietysti siitä, miten lainsäädäntöä lähdetään muuttamaan. Jos saadaan uudet, demokraattiset hallitukset ja jos niiden ohjelmaan tulee ihmisoikeuksien parantaminen kaiken kaikkiaan, niin silloin myös uskonnollisten vähemmistöjen tilanne parantuu.

– Ainekset uskonnollisten vähemmistöjen ja myös naisten aseman parantumiseen olisivat hyvät, mutta aika näyttää millaiseksi tilanne kehittyy. Suurissa mullistuksissa vähimmistöillä on usein vaarana jäädä jalkoihin, Sylvia Akar sanoo.