Pyhiinvaellus kasvattaa suosiotaan

– Takavuosina oli lähinnä Pyhän Henrikin pyhiinvaellus pyhiinvaelluksen nimellä eikä sitäkään järjestetty joka vuosi. Nyt on tullut mukaan myös uusia, paikallisia vaelluksia, mikä on ihan hyvä, Sauvo-Karunan seurakunnan kirkkoherra, teologian tohtori ja pyhiinvaelluksen asiantuntija Kalle Elonheimo sanoo.

Pyhiinvaelluksen ei tarvitsekaan välttämättä suuntautua merten tuolle puolen. Esimerkiksi tuore, etupäässä seurakuntien lapsi- ja nuorisotyössä toimivien käteen tarkoitettu kirja Pyhiinvaellus (LK-Kirjat 2011) kannustaa paikallisten reittien ja historiallisten kohteiden hyödyntämiseen, ja monet seurakunnat järjestävätkin jo alueillaan pienimuotoisempia pyhiinvaelluksia.

Silti yhä useampi suomalainen suuntaa nimenomaan Espanjaan, Santiago de Compostelaan johtavalle Pyhän Jaakon tielle, Euroopan kristittyjen pyhiinvaeltajien vetonaulaan.

Elonheimon mukaan toissa vuonna Compostelaan saapui tuhatkunta suomalaista, kun vastaava luku oli kymmenkunta vuotta sitten vain noin sata.

– Santiago de Compostelaan kulkemiseen liittyy monilla ihmisillä myös omien rajojen mittaaminen. Katsotaan, mihin pystytään, Elonheimo sanoo.

Kysyntä ja tarjonta
kohdanneet

Pyhiinvaellus-kirjan toimittaja, kuopiolainen pastori Kati Jansa ja Kalle Elonheimo näkevät pyhiinvaelluksen suosion nousun taustalla muun muassa tarjonnan lisääntymisen.

– Tällaiselle toiminnalle on selvästi tarvetta. Jokin aika sitten vastaava buumi oli hiljaisuuden retriiteistä, Jansa sanoo.

Retriiteissä ja pyhiinvaelluksissa onkin yhteisiä mutta myös erottavia piirteitä.

– Hiki, nälkä ja väsymys kuuluvat pyhiinvaellukseen, mutta myös kiehtovat yksinkertaisuuden ja hitauden ihanteet vastapainona arjen hektisyydelle, Jansa sanoo.

Jansan ja Elonheimon mukaan pyhiinvaellus irtauttaa hetkiseksi ja joskus pidemmäksikin aikaa normaaleista arkikuvioista. On aikaa ja tilaa rukoukselle ja Jumalan sanan lukemiselle yksin tai toisten kanssa.

Hengellisyys erottaakin pyhiinvaelluksen tavallisesta vaelluksesta.

– Arjen huolista irrallaan on helpompi kohdata Jumala tai ainakin ottaa aikaa rukoukseen ja Raamatun lukemiseen, Elonheimo näkee.

– Varsinkin pidemmillä pyhiinvaelluksilla on aikaa pohtia oman elämän kysymyksiä, joten palatessaan niihin on saanut uutta näkökulmaa, itsekin Santiago de Compostelaan kulkenut Jansa sanoo.

Pyhiinvaellusta
myös vierastettu

Pyhiinvaelluksen suosion nousu Suomessa liittyy laajaan, eurooppalaiseen rintamaan, jossa myös protestantit ovat löytäneet pyhiinvaelluksen.

Siinä missä aiempina vuosisatoina protestanttisissa kirkoissa pyhiinvaellusta on Lutherin vanavedessä vierastettu, on esimerkiksi Saksassa, Ruotsissa ja Norjassa avauduttu tälle hengellisen elämän muodolle. On pyhiinvaellusreittejä, -yhdistyksiä, -keskuksia. Kirjallisuutta julkaistaan, pyhiinvaelluksilla käydään...