Sen, joka osui Kiuruveden herättäjäjuhlille viime viikonloppuna, oli helppo päätellä herännäisyyden ominaispiirteet: Siionin virsistä ja seuroista ei luovuta.
– Herännäisyydellä ei ole luterilaisen tunnustuksen lisäksi muuta ohjelmajulistusta kuin Siionin virret, vastaa Herättäjä-Yhdistyksen toiminnanjohtaja Simo Juntunen kyselyihin herätysliikkeensä tulevaisuuden näkymistä ja suunnitelmista.
Siionin virret luovat yhteisön: kaikkia niitä, jotka veisaavat Siionin virsiä, saatetaan pitää heränneinä eli körtteinä. Suuresta merkityksestään huolimatta Siionin virsiä sisältävä laulukokoelma ei ole pyhä ja koskematon. Kokoelmaa uudistetaan parhaillaan.
– Oma sukupolveni selviäisi kyllä entisellä kirjalla, mutta meidän on ajateltava tulevia veisaajia. Uudistuksessa emme tee pientä pintaraapaisua, vaan menemme syvälle ytimeen. Työskentelyn aikana on pohdittava monia teologisia kysymyksiä, kuten heränneiden jännitteisenä pidettyä suhdetta maailmaan, Juntunen jatkaa.
Toisen hyväksymisessä
riittää opeteltavaa
Juhlilla puhuneen toimittaja Katri Eskelisen mukaan körttiläisyys on kulkenut pitkän tien ahdasmielisyydestä suvaitsevaisuuteen. Nykykörtti ei arvostele ketään, vaan hyväksyy toisenlaiset elämänvalinnat. Silti hänen voi yhä olla vaikeata kohdata toinen ihminen kasvokkain ja huolehtia siitä, ettei tämän tarvitse jäädä yksin.
Vettä myllyyn lisää aluesihteeri Urpo Karjalainen, joka pohtii teologisia kysymyksiä myös juhlille ilmestyneessä kirjassaan Jokiravun kääntöpiiri (Kirjapaja 2010).
– Kukaan ei voi tuntea Kristusta sillä tavalla, että tuntisi hänet paremmin kuin joku toinen. Lähellä oleva pääsee helpommalla, kun jokainen vaatii itseltään toista enemmän. Jokainen voi tehdä parannusta vain omista synneistään.
Siionin virsien uudistusta tehdään avoimena prosessina, johon voi tutustua ja antaa palautetta Herättäjä-Yhdistyksen nettisivuilla. Tavoitteena on nykyistä suppeampi kokoelma, jotta se olisi helpompi oppia tuntemaan.
– Vaikka muutkin kuin 1700-luvulta peräisin olevat virret kelpaavat, tulee varmaankin suurin osa olemaan vanhoja virsiä. Siionin virret ovat edelleenkin vastavoima kauppakeskusten musiikille, monenlaiselle metelille ja melulle, lupaa musiikkisihteeri Samuli Korkalainen.
Seuraliike
toimii arjessa
Vuosittaiset herättäjäjuhlat ovat sarja seuroja, joissa puheet ja virret vuorottelevat. Niiden lisäksi pääohjelmaan kuuluu lähinnä vain raamattutunti ja messu. Kaikki muu – kuten konsertit sekä lasten ja nuorten tapahtumat – ovat oheisohjelmaa.
Vaikka Kiuruvedellä istui seurapenkeissä parhaimmillaan yhtä aikaa 15 000 ja koko juhlien aikana yhteensä 35 000 ihmistä, on seuraliike omimmillaan arjessa.
Herättäjä-Yhdistyksen noin 150 rekisteröimätöntä paikallisosastoa huolehtii siitä, että seuroja pidetään myös herännäisyyden aktiivisimpien alueiden Etelä- ja Keski-Pohjanmaan, Savon ja pääkaupunkiseudun ulkopuolella.
Herättäjä-Yhdistyksen puheenjohtaja Kaisa Rönka korostaa seurojen vuorovaikutteisuutta. Kuka tahansa voi aloittaa tai ehdottaa virren ja tuoda siten oman kriisinsä tai huolenaiheensa yhteiseen rukoukseen. Siionin virret ovat rukousta, ja siksi seuroissa ei pidetä erillisiä rukouksia.
Tällä hetkellä Kaisa Röngän erityishuolenaiheita ovat Suomen lapset ja nuoret sekä uskonnonopetuksen asema koulussa. Niihin hän, samoin kuin piispa Wille Riekkinen, toivoo monen kiinnittävän huomiota muun muussa äänestyspäätöksiä tehdessään.
Ulla-Maija Vilmi