Suruttomuus on kristillisen kilvoituksen päämäärä.
Torstai 24. toukokuuta. Nimipäivää viettää Tuukka, Touko, Alarik

Tuhlaajapoika saapuu Vivamoon

15.7.2010
| Kuvat: Seppo Paldanius

Isänä Kalevi Rautjoki ja tuhlaajapopikana Mikko Leijo.Lohjalla sijaitseva Vivamon Raamattukylä on keskittynyt Raamatun kertomuksiin pohjautuvien musiikkinäytelmien tuottamiseen ja esittämiseen. Heinäkuun 15. päivä ohjelmistossa aloittaa uusi musiikkinäytelmä Tuhlaajapoika.

 

 

– Näytelmä nostaa pintaan ihmissuhteiden kirjon. Esillä on isän suhde kahteen poikaan, kahden erilaisen lapsen itsenäistyminen vahvasta isähahmosta sekä sisarkateus, käsikirjoittaja Anna-Mari Kaskinen kuvailee.

 

– Muita teemoja ovat ahneus ja hyväksikäyttö ihmissuhteissa. Ja syvä, kestävä rakkaus, joka jaksaa odottaa ja toivoa silloinkin, kun kaikkien muiden toivo alkaa jo hiipua. Isän syli on avoinna, ei siksi että  poika tekee parannuksen, vaan siksi, että Isä armahtaa. POIKA PIENELLÄ.

Ohjaus on Matias Nymanin. Laulut on säveltänyt Tommi Kalenius ja sovittanut Matteus Nykkänen, koreagrafioista vastaa Sari Perttu.

 

 

Raamattukylä
on yhteisö

 

Raamattukylä viettää kuluvana kesänä viidettä toimintakautta. Pienestä alusta on kasvanut elinvoimainen kylä, jonka ohjelmisto jakautuu kolmeen kauteen: kesään, jouluun ja pääsiäiseen. Esityksiä on käynyt katsomassa yli 50 000 ihmistä.

 

Kuluvana kesän Vanhan Testamentin kertomuksiin pohjautuviin esityksiin ovat kuulunut Luomisen puutarha, Nooan arkki ja musikaali Veljeni Joosef. Jeesuksen ajasta puolestaan kertovat musiikkinäytelmät Betania, Sallikaa lasten tulla sekä nyt Tuhlaajapoika.

 

– Esityksiä toteuttamassa on vuosien varrella ollut noin 200 ihmistä. Tehtävät jakautuvat luovan ja esittävän taiteen ohella moniin käytännön töihin alkaen pukujen ompelemisesta ja kulissien rakentamisesta äänentoistoon, ruokahuoltoon, siivoukseen, roudaukseen ja eläinten hoitoon, Anna-Mari Kaskinen kertoo.

 

Elämä Raamattukylässä ei ole vain taiteen tekemistä.

 

– Raamattukylästä on muodostunut eri-ikäisten ihmisten yhteisö, jonka päivässä on tietty rakenne. Päivä alkaa aamuhartaudella. Kyläläiset osallistuvat Vivamon jumalanpalveluselämään ja moniin käytännön töihin. Esiintyjillä on myös mahdollisuus käsitellä kysymyksiä, joita vahvat roolit väistämättä nostattavat. Ikähaitari ulottuu pienistä vauvoista aina 75-vuotiaaseen vaariin asti.

 

 

Vaellusta
maiseman halki

 

Monien suomalaisten sielunmaisemaan liittyy Albert Edelfeltin maalaus Kristus ja Mataleena, jossa Magdadalan Maria kohtaa Jeesuksen suomalaisessa koivikossa. Jostain samasta on kysymys myös Vivamon Raamattukylässä, jonka esitykset ovat samalla vaelluksia maiseman halki, Kaskinen pohdiskelee.

 

– Vivamon alue on laaja, yli 30 hehtaarin suuruinen. Uuden näytelmän kehittely alkaa yleensä siitä, kun etsin paikkaa, johon kyseinen Raamatun kertomus parhaiten soveltuisi.

 

– Usein olen ihmeekseni todennut, että paikat ovat olleet jo valmiina, kuin odottamassa sitä, että ne otetaan käyttöön. Jokaisella näytelmällä on oma näyttämönsä. Betania-näytelmää varten rakennettiin Vivamon Hiljaisen niemen kupeeseen kokonainen pieni kylä. Joosef-musikaalissa Jaakob poikineen vaeltaa laajalla peltoaukealla.

 

Useimmin kuultu palaute Raamattukylän draamoista on niiden hyvä ja todentuntuinen henki, Matias Nyman kertoo.

 

– Karski mieskin voi saada kosketuksen tunteisiinsa Raamatun kertomuksia katsellessaan. (Sana)

 

Lisätietoja:

 

 

 

Seppo Paldanius



Julkaisujärjestelmänä Verkkoviestin