Antti Tuisku etsi lohtua Raamatusta

Syksyllä ilmestyneessä kirjassaan Hengitän Antti kertoo, miten hän etsi silloin yksinäisyyden ja ulkopuolisuuden tunteessaan ja pahassa olossaan lohtua Raamatusta ja luki sitä niin ahkerasti, että isä huolestui, hurahtaako poika totaalisesti.

Antin uskonnollisuus oli tosin saanut jo aikaisemminkin perheen varpailleen. Kun hän oli 7-vuotias, Tuiskut hankkivat kesämökin, jonka naapurustossa asui laestadiolaisperhe. Perheen pojista tuli Antin parhaat kaverit. Hän imi itseensä laestadiolaisia tapoja niin, että alkoi jopa ojentaa omia vanhempiaan. Esimerkiksi kiroaminen tuntui hänestä pahalta.

– Jotenkin se Jumalan sana oli kauhean lähellä. Mie koen löytäneeni sitä kautta valoa elämään, hän sanoo kirjassaan.

Yläasteella Antti osallistui Kings Kids –ryhmän järjestämiin rukousvälitunteihin ja löysi vähitellen sisäisen rauhan ja tasapainon. Sitten tulivat nuoruuden kuviot, ja uskonasiat jäivät sivummalle. Idols-kilpailusta alkoivat huikeat menestyksen vuodet. Niiden kypsyttämänä Antti palasi uudelleen hengellisten asioiden äärelle. Hän ahmi niitä kirjallisuudesta ja kertoo tutustuneensa lähes kaikkeen mahdolliseen hengellisyyden kentällä.

Antti sanookin, ettei hyväksy tuputtamista eikä manipulointia, vaan pitää tärkeänä sitä, että jokainen löytää itse uskonsa ja oman uskontiensä.

Vuosistaan laestadiolaispoikien kaverina hän toteaa:

– Näin jälkeen päin mie näen sillä vaiheella omassa elämässäni selkeän paikan ja merkityksen. Ja kyllä mie kiitän tuota uskontoasiaa, mikä ikinä sen rooli on ollutkaan, se antoi mulle voimaa olla itsekseni.