Kristillinen kirkko on alusta asti ollut kriisin kirkko. Monoliittinen rakennelma ja opillisesti yhtenäinen kirkko on täysi mahdottomuus.
Tiistai 21. toukokuuta. Nimipäivää viettää Kosti, Konsta, Konstantin, Konstantin, Conny

Jarome Iginla kertoo uskostaan


Hymy irtoaa Jarome Iginlalta helposti.
Kanadan voitettua jääkiekon olympiakullan oli laitahyökkääjänä pelannut Jarome Iginla yksi juhlituista sankareista. (Sana 25.3.2010)

Vaatimattomissa oloissa kasvanut poika, jonka isä oli musta nigerialainen ja äiti valkoinen yhdysvaltalainen, haaveili jo 7-vuotiaaana NHL-urasta ja toteutti haaveensa. Vuodesta 2003 hän on ollut Calgary Flames -joukkueen kapteeni.

City Ligh News -lehdessä Iginla kertoo, miten noin 15-vuotiaana otti Jeesuksen vastaan:

”Juttelin hyvän ystäväni kanssa, kun hän kysyi minulta: ’Mitä luulet, että kuoleman jälkeen tapahtuu? Onko edessä muuta kuin tyhjyyttä?’

Pohtiessani asiaa minua alkoi huolestuttaa, mutta rauhoitin häntä: ’Turha murehtia, kyllä Jumala meistä huolen pitää.’”

Jaromelle kehittyi asiasta suoranainen pelko. Mahassa oli ontto tunne aina kun hän ajatteli kuolemaa ja mitä sen jälkeen tapahtuisi.

”Pelko sai minut lopulta kertomaan huolen isälleni. Hän sanoi: ’Miksi et pyytäisi, että Jeesus tulee elämääsi, antaa syntisi anteeksi ja ottaa pelkosi pois? Jos siitä ei seuraa mitään todellista, et häviä mitään, mutta päinvastaisessa tapauksessa kuulut voittajiin.’

Tein niin kuin isä sanoi, ja tähän päivään mennessä se ontto tunne mahan pohjalla ei ole palannut.”

”Minun mielestäni NHL-liigassa ei ole vaikeampaa olla kristitty kuin muissakaan jääkiekkoliigoissa. Niissä on paljon uskovia pelaajia. Melkein joka tiimissä, jossa olen pelannut, on ollut muutama”, Iginla sanoo.

”Jääkiekkopelaajat eivät ehkä tuo uskoaan yhtä vahvasti esiin kuin jotkut muut kristityt urheilijat, mutta kyllä meitä on.”

Kristiina Miettinen

Julkaisujärjestelmänä Verkkoviestin