Kevätkylvöt siunataan monessa pitäjässä

Monin paikoin seurakunnat järjestävät tilaisuuden yhdessä Maataloustuottajien sekä Eläkeliiton paikallisosastojen kanssa. Yhteistyökumppaneina ovat lisäksi paikalliset Maa- ja kotitalousnaiset sekä kyläkoulut. 

– Kevätkylvöjen siunaaminen tarjoaa kylän väelle hyvän syyn kokoontua yhteen hengähtämään kylvötöiden lomassa. Kahvittelun lomassa juttu luistaa, ja vanhempi väki palaa muistoissaan vanhoihin viljelysmenetelmiin, sanoo hiippakuntasihteeri Kari Tiirola Oulusta.

Siunaustilaisuuksien yleistymiseen on vaikuttanut luterilaisen kirkon uusi Kirkollisten toimitusten kirja, johon lisättiin kylvöjen siunauksen kaava.

– Itse siunaukseen sisältyvät rukoukset, kylvön siunaaminen, raamatuntekstit ja puhe sekä virret muistuttavat siitä, että ihminen on teknologiankin aikakaudella luonnon ja kaiken Luojan armoilla. Samalla muistutetaan, että leipä ei kasva leipomossa eikä maito tule supermarketista, vaan luonnosta maanviljelijän työn tuloksena, Tiirola sanoo.

Kevätkylvöjen siunaaminen alku juontaa juurensa keskiajalle. Silloin oli tapana järjestää erityisiä rukouskulkueita pelloilla rukoussunnuntain ja helatorstain välisenä aikana.

– Katovuosi merkitsi nälkätalvea. Siksi haluttiin pyytää Jumalalta hyvää vuodentuloa, jotta selvittäisiin seuraavaan kylvöön ja satoon saakka. (Sana)