Laskiaispulla syntyi raipaniskujen pelossa
3.3.2011
| Teksti: Erja Taura-Jokinen
Ruotsalainen legenda kertoo, että laskiaispullan kehitti aikanaan leipurioppilas raipaniskujen pelossa. Leipurimestari lupasi säästää oppilaansa kuritukselta, jos tämä kehittäisi siihenastisiin verrattuna ylivertaisen pullan.
Tarinan mukaan oppilas keksi täyttää ison, pyöreän pullan ruotsalaisten rakastamalla mantelimassalla. Mestari mieltyi tulokseen niin, että oppilas säästyi raipaniskuilta.
Suomeen laskiaispulla tuli aikanaan juuri Ruotsista, jossa mantelimassalla täytetty pulla tuli tutuksi 1700-luvulla. Vasta seuraava vuosisata toi sen yleisemmin naapurikansamme tietoisuuteen.
Suomessa laskiaispullilla herkuttelivat ensiksi ruotsinkielisten rannikkoseutujen asukkaat 1900-luvun alkupuoliskolla. Palanpainikkeeksi hörpittiin kuumaa maitoa.
Mantelimassan ja kermavaahdon seos sekä hillotäytteet alkoivat sulostuttaa suomalaispullaa vasta 1950-luvulla. Kuuma maito on sittemmin vaihtunut kahviksi tai mehuksi.
Historiaa on kirjattu muun muassa Myllyn Paras Oy:n nettisivuille.
Laskiaispulla muuttuu ajan hengessä. Kaloreita karttava käyttää täytteenä esimerkiksi vaahtoutuvaa vaniljakastiketta, rahkaa ja marjoja. Myös hedelmäiset ja marjaiset vauvasoseet ovat kelpoja.
Netissä Hellapoliisiksi esittäytyvän vinkki on puolestaan tuhti, mutta hyvin viettelevältä vaikuttava. Täyte sisältää kuohukerman lisäksi vaniljasokeria, kanelia, hasselpähkinärouhetta ja omenamarmeladia.
Luova leipuri ideoi itse herkullisen kokonaisuuden, mihin ei onneksi enää tarvita kannustimeksi raippaa.