Kristillinen kirkko on alusta asti ollut kriisin kirkko. Monoliittinen rakennelma ja opillisesti yhtenäinen kirkko on täysi mahdottomuus.
Tiistai 21. toukokuuta. Nimipäivää viettää Kosti, Konsta, Konstantin, Konstantin, Conny

Me ollaan olkapäitä

7.4.2011
| Teksti: Freija Özcan
| Kuvat: Mikko Harma


Vuokrarästit, ylityöt ja vuorolistat, keskenmenot ja äitienpäiväruusut soljuvat korvissa, kun Me ollaan tulee radiosta. Se on tullut sieltä hurjan usein sitten syyskuun ja jäänyt mieleen.

– Kuulostaa helpolta valmiina, mutta tein biisiä pitkään. Kertosäkeitä oli viisi erilaista ennen kuin se lopulta syntyi, Tommi Kalenius naurahtaa.

Tommi Kaleniusta näkee edelleen kirkkokonserteissa mutta myös ravintolakeikoilla. Toinenkin uudelta levyltä lohkaistu biisi Vieläkö rakkaus kantaa soi nyt radioissa.Kappale on lohkaistu etukäteen uunituoreelta levyltä Ihminen on ihmisiä, jota sitäkin tehtiin kolme vuotta. Sanat ja sävelet ovat paria yhteistyökappaletta lukuun ottamatta Kaleniuksen omaa käsialaa.

Niissä lauluntekijä on kääntänyt katseensa taivaallisista arkeen.

”Me ollaan olkapäitä löytyneitä, sanoja ja kyyneleitä. Pihan poikki juoksee valo hiljaa. Ollaan seppeleitä, joita viimeisille päähän lasketaan.”

– Me eletään sekavan maailman keskellä, jossa uutistulva kaikesta pahasta on käsittämätön. Tuli tarve huutaa, että on olemassa olkapäitä.

Nelisen vuotta sitten Pekka Ruuska poimi nuorisotyöntekijänä gospelmusiikkia harrastelleen Kaleniuksen lauluntekijäksi ja koordinaattoriksi firmaansa Kaiku Entertainmentiin. Siihen mennessä nuori mies oli laulanut ja soittanut Turvakytkimessä ja julkaissut oman soololevyn Jäljet.

Ennen Kalenius oli sanoittanut laulujaan fiilispohjalta, nyt hän joutui Ruuskan opissa tositöihin.

– On ollut tiiviitä monen tunnin sessioita, joissa on käyty lauluja läpi. Ensimmäisiä demoja syynättiin, ja jouduin tilille jokaisesta kirjoittamastani asiasta: pitääkö paikkansa ja uskonko siihen itsekään?

Kysymisen taidon Kalenius on jo oppinut ja sen, että kuulijalle pitää jättää tilaa tulkita sanoja omalla tavallaan.

”Jos sinä olet pelkkä toive vain, laulu, jonka lapsuudesta sain. Ja minä olen oppinut hyvin sen, jos sinä olet pelkkä laulu vain”, Kalenius laulaa levynsä viimeisessä kappaleessa, josta jotkut tavoittavat Jumalan, toiset edesmenneen rakkaan.

Julkaisujärjestelmänä Verkkoviestin