Mistä Suomi puhuu?

Odotellessa ehtii lukea tarkkaan Metro-ilmaisjakelulehden. Jaahas, uutisia lumikuormista ja junien myöhästelystä. Sitten lopussa kolme sivua lukijoiden lähettämiä tekstiviestejä.

Mistä Suomi puhuu? Tekstiviestipalstalla on kaikkiaan 129 viestiä. Materiaalin voi jakaa 13:sta kategoriaan, esimerkiksi kasvatus, raha, viihde, työ.

Kolmen kärki erottuu kirkkaasti. Suomalaiset puhuvat uskonnosta, politiikasta ja huonoista käytöstavoista. Tässä järjestyksessä, uskonto kirkkaana ykkösenä 22 viestillä.

Miten aiheesta puhutaan? Suomalaisia askarruttaa agnostikon, uskovan, ateistin ja materialistin määrittely. Aiheesta halutaan kertoa oma näkemys ja huomauttaa toisen virheellisestä käsityksestä.

Uskonnon ja tieteen vastakkainasettelu on ikuisuus-aihe, josta riittää kirjoitettavaa. Tosin keskusteluntaso ei järisytä: ”Olet hyvin seurannut Jumalakeskustelua, ja nytkö päätit tulla sanomaan, ettei toinen osapuoli ole sillä kannalla, millä väittää olevansa, niinkö?”

Mutta löytyy aina joku, joka yrittää tosissaan. Klasu kirjoittaa viestissään: ”Jumalakeskustelu alkoi joku vuosi sitten, kun jossain viestissä pilkattiin Jumala-ajattelua todellisuuspaoksi ja satuiluksi. Tähän vastailivat ruokajonoon joutuneet ent. pankinjohtaja, akateemikko ja biologi. Muutama muu jatkaa yhä tekstailua ruokajonon työntekijän kännykällä. Ei syrjäytynyt voi paeta todellisuutta, vaan tieto elämän merkityksestä on tärkeä ja se, ettei Jumalaa tieteellä ole kumottu”.