Peter Pan tuli Suomenlinnaan
21.6.2012
| Teksti: Lea lappalainen
Tänä kesänä
Suomenlinnan muurien sisällä lennetään keijupölyn voimasta, kun saaren kesäteatteriin
saapuu Peter Pan. Punk, kapina ja rohkeus, kuten näytelmän ohjannut Juha Kukkonen kuvaa.
Ajan hammas ei ole syönyt Peter Panin lumovoimaa. Näytelmä sai maailman ensi-iltansa 1904 ja sen pohjalta syntyi lastenkirjaklassikoksi noussut kirja.
Päähenkilöinä Mikä -mikä –maassa, jonne pääsee vain nukkuessaan, kirmailevat Peter Panin lisäksi tutut hahmot. Tällä kertaa Helsingin Käpylästä, omakotitalosta ilmestynyt Leena-tyttö veljineen. Seuraan liittyy keiju Helinä, kadotettujen poikien joukko, intiaaneja, merirosvoja ja merenneito. Pahiksena riekkuu nykyrockarin oloinen, liehuvahiuksinen merirosvokapteeni Koukku.
Tarinassa riittää vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Näyttämällä juostaan, heitetään kärrynpyöriä, breikataan, miekkaillaan, pudotaan mereen ja tehdään akrobatiaa. Näyttälijät eivät pääse helpolla.
Peter Pan on mielijohteiden mukaan elävä poika, joka ei halua kasvaa aikuiseksi. Kaikkien aikojen tuttu teema. Hänen seikkailunsa kätkevät sisälleen hyvän ja pahan taistelua ja tietysti traagisen rakkauden. Peter ei kykene rakastamaan naista muuten kuin äitihahmona.
Ikuisten kysymysten joukosta katsoja voi poimia omansa. Samaistunko topakkaan Leenaan, joka kuuntelee järjen ääntä? Vai sitoutumiskammoiseen hurmaavaan päähenkilöön?
Myös näytelmän musiikkilainauksissa soi vapauden kaipuu: Juokse villi lapsi, juokse kauemmaksi. Ota toivon kipinä mukaan.