Protestantit ovat EU:n mallikansalaisia

Talouskriisissä sinnittelevä Eurooppa on jakautunut hyvin pärjääviin maihin ja niihin, joiden talous on erittäin kurjalla tolalla. Yksi seikka yhdistää korkean luottoluokituksen EU-maita: protestanttinen valtauskonto.

Jo vuonna 1905 taloustieteilijä Max Weber esitti kirjassaan, että protestanttinen työetiikka oli tärkeä osa kapitalismin kehityksessä. Nopeasti yleistynyt lukutaito on ollut avainasemassa yhteiskunnallisessa kehityksessä nimenomaan protestanttisissa maissa. Kansankielisiä Raamattuja tuotettiin ja lukutaitoa kannustettiin käyttämään, kun taas katolisessa ja ortodoksisessa kirkossa on tuettu uskoa hierarkiaan ja auktoriteetteihin.

Huoleton ja vastuuta siirtävä toimintatapa ei tuo vakautta. Taloudellinen menestys edellyttää myös toimivaa demokratiaa, ja sen muotoutumisessa uskonnollisella taustalla on suuri vaikutus. The Economist -lehden demokratian tilaa kuvaavasta listauksesta käy ilmi, että talouden lisäksi myös demokratian tila on heikompi Espanjan ja Italian kaltaisissa katolisissa maissa sekä Kreikassa.

Summa summarum: EU ei ole kyennyt muodostamaan yhtenäistä Eurooppaa, vaan jako protestanttisuuteen ja katolisuuteen halkoo kokonaisuutta. Kaiken takana vaikuttaa yhä uskonto.