Suruttomuus on kristillisen kilvoituksen päämäärä.
Torstai 24. toukokuuta. Nimipäivää viettää Tuukka, Touko, Alarik

Roomalaiskatolisten levyt suosiossa

5.1.2010
| Teksti: Markus Partanen

The Priests on laulanut tiensä eurooppalaisten sydämiin.
Vaikka maallistuminen nakertaa Länsi-Euroopassa kristinuskon vaikutusalaa, nauttii roomalaiskatolisten pappien ja munkkien levyttämä kirkkomusiikki suuren yleisön suosiota. Hengenmiesten levyt tahkoavat huikeita myyntilukuja muun muassa gregoriaanisella laululla ja hengellisillä klassikoilla eri puolilla Eurooppaa.

Viime vuonna ranskalainen Les Prêtres -pappitrio julkaisi Spiritus dei -debyyttilättynsä, joka osui ja upposi ja killui Ranskan myydyimpien listalla peräti yhdeksän viikkoa. Levy kohosi listoille myös Sveitsissä ja Belgiassa, ja nyt levyn myyntiä mitataan sadoissa tuhansissa.

Vastaava, mutta englanninkielinen isäkolmikko The Priests Pohjois-Irlannista teki samantyyppisen läpimurron esikoisellaan vuonna 2008. Suomessakin tunnetun trion levymyynti kohoaa jo miljoonaluokkaan. Yhtyeen kolmas levy Noël julkaistiin viime vuoden lopulla.

Siinä missä Les Prêtres ja The Priests tulkitsevat ja esittävät monipuolista ohjelmistoa, kuten virsiä, joululauluja ja suurten säveltäjien hengellisiä klassikkoja, ovat Itävallassa sijaitsevan Stift Heiligenkreuzin luostarin sistersiläismunkit levyttäneet yksinomaan gregoriaanista laulua. Vuonna 2008 julkaistun Chant: Music for Paradise -levynkin myynti on jo miljoonaluokkaa.

Kaikilla näillä menestyskokoonpanoilla on taustallaan suuret levy-yhtiöt. Onnistunut markkinointi ei kuitenkaan riitä selittämään pappien ja munkkien levyjen valtaisaa suosiota.

Kirkkomusiikin asiantuntija, Sibelius-Akatemian Kuopion osaston osastonjohtaja Elina Laakso näkee suosion taustalla pysyvyyden kaipauksen ja juuriin liittyvän turvallisuuden tunteen.

– Nimenomaan musiikki on yhteistä vuosisataista ekumeenista perintöä. Musiikki välittää pysyvyyttä, tietoisuutta siitä, että jotakin kantautuu vuosisatojen halki, mikä on myös osa uskon olemusta, Laakso sanoo.

Julkaisujärjestelmänä Verkkoviestin