29.8.2013Teksti Janne VillaKuva Buena Vista International

Rikkaiden ja köyhien kuilussa

Tuloerojen voimakas kasvu ei tee hyvää millekään asuinalueelle. Varakkaidenkin turvattomuus lisääntyy, kun köyhät syrjäytyvät ja katkeroituvat.

k-35-2013-22-ajassa elysium.jpg-300x254-9a61e73f28ce829df826f802e4ae276f
Max (Matt Damon) varustetaan vaaralliseen tehtävään, jossa henkiä lähtee ja ehkä pelastuukin.

Neill Blomkampin ohjaama Elysium kertoo vuodesta 2154, jolloin ihmiset ovat on jakautuneet pieneen eliittiin ja köyhien massaan. Rikkaat elävät erittäin hulppeasti Elysiumin avaruusasemalla, kaukana orjuutettujen kurjien yläpuolella. Slummiutunut maapallo on ylikansoitettu ja saastunut – avaruudesta katsottuna ei näe vihreää ja sinistä vaan likaisenruskeaa.

Entinen nuorisorikollinen, tehdastyötä nyt puskeva Max (tasaisen vakuuttava ammattimies Matt Damon) loukkaantuu vakavasti piittaamattoman pomonsa ansiosta. Hänen ainoa parannuskeinonsa löytyisi lääketieteellistä huippuhoitoa omilleen tarjoavasta Elysiumista. Samasta hoitopaikasta haaveilee Maxin ensirakkaus Frey (Alice Braga), jonka tytär on kuolemaisillaan.

Hoitoon pääsy on yhtä vaikeaa kuin monella suomalaisseniorilla, joka kuvittelee saavansa julkisen terveydenhoidon kautta riittävän ripeää apua. Syynä eivät ole säästöpaineet, joiden varjolla ikänsä veroja maksaneita mutta eläköityneitä hyvinvointivaltion rakentajia odotutetaan ja ”priorisoidaan” hoitojonojen hännille, vaan Elysiumin armoton eliitti.

 Kyykyttämiseen kyllästynyttä kurjalistoa pitää rautaisissa pihdeissään avaruusaseman puolustusministeri (Jodie Foster). Toimintarytinää rutkasti sisältävästä tulevaisuuden dystopiasta löytää yhtymäkohdan kristinuskon kertomukseen. Nunnien kasvattama Max joutuu pohtimaan, uhraisiko hän henkensä maailman ihmisten puolesta.





Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä