13.9.2018 Heli Karhumäki Tervetuloa

Tervetuloa

Omat aivot, oma sydän

37_Heli_Karhumäki

Onko oltava rohkea puhuakseen uskostaan? Onko kristittyjen mahdollisuus puhua us-
kostaan Suomessa heikentynyt? Tämä puheenaihe pulppuili mediassa ja kahvipöydissä
viime viikolla, kun eduskunnan puhemies Paula Risikko otti asiassa kantaa Seinäjoen
Vapaaseurakunnan konferenssikeskuksessa. ”Nykyisin omaa uskoa ei ole yhtä helppoa
tuoda esille esimerkiksi työelämässä. Kristittyjä ollaan työntämässä kaappiin samalla
kun kaikki muut ovat tulossa kaapista ulos”, hän totesi, ja kannusti poliitikkoja puolus-
tamaan voimakkaammin positiivista uskonnonvapautta.


Risikko sai kiitosta, sillä monien mielestä kirkon jäsenkadon kanssa samaa tahtia on
lisääntynyt yleinen kirkkokielteisyys. Kristillisyyden näkyvät muodot raamitetaan aiem-
paa ahtaammalle päiväkodeissa, koulussa, työpaikoilla ja julkisessa elämässä. Toiset
taas pitivät Risikon huolta liiallisena, koska kirkolla on edelleen vahva yhteiskunnalli-
nen asema eivätkä kristityt kohtaa Suomessa väkivaltaista vainoa.

Jokainen kristitty voi arvioida kysymystä oman kokemuksensa pohjalta. Näin tehtiin
viikonvaihteessa myös Oulussa Kirkon viestintäpäivillä teemalla #Rohkeasti! Päivien pu-
nainen lanka kiteytyi hyvin Helsingin Sanomien toimittajan Anna-Stina Nykäsen puheen-
vuoron otsikossa ”Miten kertoa kirkon tekemästä hyvästä rohkeasti ja saada media kiin-
nostumaan?”

Uskonto oli Helsingin Sanomissa 1990-luvulle tultaessa vaiettu aihe, mutta Nykänen al-
koi tuolloin ottaa sitä haltuunsa. Hänestä kirkon suuri jäsenmäärä oli jo hyvä syy kertoa
kirkon varojen käytöstä ja tavallisten ihmisten pyhyyden kokemuksista. Hän on itsekin
kirkon jäsen.

Tiedonhalu sai Nykäsen heittäytymään aiheeseen täysillä. Faktajuttujen teko ei vaatinut
rohkeutta, mutta hän halusi enemmän: päästä lähelle ihmistä ja saavuttaa hänen luotta-
muksensa. Sepä vaatikin itsensä likoon panemista. Vain siten sai vastauksia syviin kysy-
myksiin.

Nykäsen ohjenuorat sopivat jokaiselle kirkon viestiä vievälle kristitylle: täytyy säilyttää
omat aivot ja oma sydän. Ei pidä olla kenenkään vietävissä. Useammin pitää lähteä työ-
pöydän äärestä kadulle. Kun on tärkeä sanoma kerrottavana, ei pidä miettiä liikaa itse-
ään ja ilmaisutyyliään vaan kertoa asia selkeästi, jotta siitä saa tolkun.

Pitää myös rohkeasti tunnistaa ennakkoluulonsa, jotta ne eivät estäisi luottavaisen yhtey-
den rakentamista toiseen ihmiseen. Vaikuttaako minussa nyt pätemisen tarve, miellyttä-
misen halu, somehälyn pelko tai ärsyttämisen yllyke? Inhoanko tuon ihmisen kukkoilua?
Kehen yritän tehdä vaikutuksen? Annanko ajan hengen vaikuttaa minuun?

Armokin kuuluu Nykäsen työhön. ”Täytyy olla luottamuksen arvoinen, kun ihminen kertoo
tarinansa. Jos tämä on varomattoman avoin, teen selväksi julkisuuden riskit. Täytyy aina
säilyttää käsitys oikeasta ja väärästä. Siitä tulee voima, jolla toimittajan työtä jaksaa loput-
tomiin. Jos sen menettää, menettää kaiken."

Nykänen teki vaikutuksen armon ammattilaisiin. En liene koskaan kuullut kirkon viestintä-
päivillä niin pitkiä aplodeja.

Heli Karhumäki
heli.karhumaki@sana.fi

P.S. Kirkon viestintäpäivillä sanottua ja siteerattua…

37-viestintäpäivillä_sanottua