18.10.2018 Sanat Heli Karhumäki Tervetuloa

Kiitos huonoista uutisista

42_Kiitos_huonoista_uutisista


Viime sunnuntain ihmeellisen kesäistä päivää ihasteltiin kaikkialla Suomessa. Lämpötila nousi paikoin 20 asteeseen, ja aurinko sai ruskan hehkumaan. Tuttava laittoi Facebookiin kuvan, jossa samana lokakuun päivänä 1980-luvulla pihalla oli jo pysyvä lumipeite.

Ikävä kyllä, tämä ajankohtaan nähden ennätyslämmin sää ei ollut pelkästään ilon aihe. Se on esimerkki Suomen ilmaston lämpenemisestä osana koko maapallon ilmastonmuutosta. Tästä kertoo rankkaa kieltään viime viikolla julkistettu kansainvälinen ilmastoraportti, jonka sanoma on tiivistettynä: maailman valtioiden on terästettävä nopeasti toimiaan, jotta ilmaston lämpeneminen saadaan rajattua 1,5 asteeseen. Aiemmin riittäväksi rajaksi arvioitu 2 asteen nousu on nyt havaittu liian suureksi, sillä se johtaisi sään ääri-ilmiöiden katastrofaaliseen lisääntymiseen, laajojen alueiden muuttumiseen elinkelvottomiksi ja ennen näkemättömään ilmastopakolaisuuteen.

Näin vakava uutinen ahdistaa monia. Radikaaleja ilmastotoimia on aikaa toteuttaa vain noin 11 vuotta, muuten lämpeneminen saattaa lähteä pysäyttämättömään nousuun. Vaikka ilmiöstä on puhuttu jo pitkään, huolet tulevat yhtäkkiä kohti. Onko meillä vielä aidosti toivoa? Elättääkö Maa vielä lastenlapsemme? Voiko yksittäinen ihminen Suomessa tehdä jotakin, millä on merkitystä? Media on ruotinut raporttia kotimaisten asiantuntijoiden ja päättäjien kanssa ja kysynyt samoja kysymyksiä. Raportin kertomat uhat on otettu vakavasti, mutta kaikki myös näkevät tilanteessa toivon merkkejä. Paljon on vielä tehtävissä, kunhan toimitaan nopeasti. Kulutusta ja päästöjä on kaikkialla maailmassa vähennettävä yhteisillä rajoituksilla. Nyt on aika yllyttää kotimaiset poliitikkomme tekemään rajuja ilmastotoimia ja vaatimaan niitä myös muilta valtioilta, sillä vapaaehtoiset ekoteot eivät yksin riitä.

Onko meillä kristittyinä tässä tilanteessa jotakin erityistä toivoa tai helpotusta?

Onhan meillä. Ensiksi: Meillä on Jumalan antama tehtävä varjella luomakuntaa. Tämä selvä tienviitta antaa ilon ja oikeuden toimia kestävämmän elämäntavan puolesta.

Toiseksi: Me kristityt emme väistä totuutta vaan olemme kiitollisia raportin suorasta puheesta. Sen on laatinut Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC nimenomaisena tarkoituksenaan antaa mahdollisimman luotettavaa tietoa valtioiden päätöksenteon tueksi. Suora puhe herättää päättäjät tehokkaimmin ja valpastaa myös meidät tavalliset kansalaiset ilmastotalkoisiin.

Kolmanneksi: kristittyinä meillä on valmiutta sopeutua aineelliseen niukkuuteen ja rohkaista siihen muitakin, sillä turvamme ei ole tavarassa ja kuluttamisessa vaan Jumalassa. Me emme lamaannu emmekä panikoi, vaan annamme lämpimän rauhallisesti sen panoksen, minkä voimme.

Lisäksi meillä on kristillisen toimeliaisuuden klassinen tuplaohje: Rukoile ikään kuin et voisi toimia - toimi ikään kuin et voisi rukoilla. Kumpaakin tarvitaan.


heli.karhumaki@sana.fi

P.S. Tässä täsmäaiheita rukoukseen ilmaston puolesta:

42_Tässä_täsmäaiheita