29.11.2018 Sanat Pastori Minnamaria Tammisalo Oma hetki

Ensimmäinen adventtisunnuntai


k-48-2018-15-oma hetki jesus riding to jerusalem uusi kuva_4

Tänä sunnuntaina tervehdimme Jeesusta kuninkaanamme ja vapauttajanamme: Hoosianna!

Päivän evankeliumi

Kun he lähestyivät Jerusalemia ja olivat tulossa Betfageen Öljymäelle, Jeesus lähetti edeltä kaksi opetuslastaan ja sanoi heille: ”Menkää tuolla näkyvään kylään. Siellä on aasintamma kiinni sidottuna ja varsa sen vierellä; löydätte ne heti. Ottakaa ne siitä ja tuokaa minulle. Jos joku sanoo teille jotakin, vastatkaa, että Herra tarvitsee niitä mutta palauttaa ne pian.”

   Näin tapahtui, jotta kävisi toteen tämä profeetan sana:
   – Sanokaa tytär Siionille:
   Katso, kuninkaasi tulee!
   Hän tulee luoksesi lempeänä,
   ratsastaen aasilla,
   työjuhdan varsalla.

Opetuslapset lähtivät ja tekivät niin kuin Jeesus oli käskenyt. He toivat aasin ja varsan ja panivat niiden selkään vaatteitaan, ja Jeesus istuutui aasin selkään. Ihmisiä oli hyvin paljon, ja he levittivät vaatteitaan tielle, toiset katkoivat puista oksia ja levittivät tielle niitä. Ja ihmisjoukko, joka kulki hänen edellään ja perässään, huusi:

   – Hoosianna, Daavidin Poika!
   Siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimessä!
   Hoosianna korkeuksissa!

Matt. 21: 1–9

Hoosianna!

Ensimmäinen adventtisunnuntai on juhlava pyhä, jolloin moni etsiytyy kotikirkkoonsa laulamaan Hoosiannaa. Uskon, että monessa messussa Hoosianna lauletaan evankeliumin luvun yhteydessä. Tekstin lukija lukee: ”Ja ihmisjoukko, joka kulki hänen edellään ja perässään, huusi:” Ja sitten me alamme laulaa. Seisten, kunnioittaen. Juhlallinen virsi numero 1 kajahtaa, urut soivat lujaa. Sekin seurakuntalainen, joka ei liity kaikkiin virsiin, liittyy tähän.

Ja meidän sydämemme liittyy. Kuljemme laulaessamme hänen edellään ja perässään. Huudamme toisten mukana: ”Hoosianna!” Yhdessä juhlimme Jeesusta tulevana vapauttajana, joka tuo rauhan kansalleen. Ja vaikka me jo tiedämme, kuinka juhlivan kansan käy ja kuinka Jeesuksen ristin tie alkaa tästä samaisesta ratsastuksesta aasilla, silti me juhlimme. Juuri siksi juhlimme. Lähestyvä joulu saa merkityksensä Kristuksen kärsimyksestä, kuolemasta ja ylösnousemuksesta.

Laulaessani rukoilen rauhaa tähän päivään, meidän aikaamme. Itselleni, lähelläni eläville, koko maailmalle. Olisipa tämä adventti minulle ja meille syvän sydänyhteyden odottamisen ja löytämisen aikaa Kristuksen kanssa. ”Kiitetty Daavidin poika, joka tulee Herran nimeen!”

Rukoilemme

Sinä, kuninkaamme Jeesus Kristus,
tulet joka päivä luoksemme
vallan merkeistä riisuttuna,
köyhistä köyhimpänä.
Kumarru kurjuuteemme,
hoida haavoille lyötyjä,
kuuluta maailmalle armo ja rauha.
Hiljainen kuninkaamme,
havahduta meidät iloosi
ja viritä sydämemme laulamaan sinulle.
Sinulle olkoon ylistys ikuisesti
.