Sana 9 / 2018

Heli Karhumäki 3

Lippujen juhlan ilo ja kipu


Viime viikot ovat vyöryttäneet Suomen pakkastalven lämmöksi monta uutistapahtumaa,
joissa on iloittu yhteisten lippujen alla ja koettu vahvaa me-henkeä.


Sinimustavalkoinen Viron lippu hulmusi rakkaan veljeskansamme vapauden kunniaksi, kun tasavalta täytti itsenäisenä valtiona 100 vuotta. Juhlavuotta vietetään Virossa kymmenin tapahtumin koko tämä vuosi, mutta erityisesti se näkyi itsenäisyysjulistuksen päivämäärällä 24.2. vietetyssä pääjuhlassa Tallinnan Vapauden aukiolla. Kymmenet tuhannet ihmiset kokoontuivat kiittämään kansansa vapaudesta, joka lunastettiin vuosina 1918–1920 Vapaussodassa, menetettiin vuonna
1940 Neuvostoliiton miehitysvallalle ja palautettiin pitkään padotun kansallistunteen voimalla uudella itsenäisyysjulistuksella vuonna 1991. Suomi liittyi juhlintaan lukuisin tavoin, sillä läheinen kieli ja kulttuurinen sukulaisuus ovat solmineet maittemme ja kirkkojemme välille tiiviin ystävyyden.
Tuo Viron lippu käsissäni ei ole kaupasta hankittu, vaan Neuvosto-Viron viimeisinä vuosina salaa kotioloissa ommeltu, tuolloin vielä kielletty kansallislippu. Sain sen muistoksi virolaisilta ystäviltäni keväällä 1991, kun odotimme Viron uutta itsenäistymistä. Se koitti jo saman vuoden syksyllä.

_20180225_211256


Kansallisliput ovat liehuneet helmikuussa myös Etelä-Korean talviolympialaisten ilosta kaikkialla maailmassa. Suomen liput juhlistivat mitali-iloa viisi kertaa, sankareinaan Enni Rukajärvi lumilautailu-pronssilla, Suomen naiskiekkoilijat pronssilla, Krista Pärmäkoski 10 kilometrin hiihdon pronssilla ja 30 kilometrin hopealla sekä Iivo Niskanen kisojen kuningasmatkan, 50 kilometrin maastohiihdon voittajana. Yhteinen ilo peittää alleen lukemattomat tuskan hetket matkalla päämäärään. Lippujen liehuessa ei muistella urheilijan tuskaisimpia harjoitusten hetkiä.

Viron itsenäisyyden sata vuotta osuvat yksiin toisen merkittävän aikakauden kanssa. Samana vuonna 1918, kun itsenäinen Viron tasavalta syntyi Neuvosto-Venäjän ja Saksan vallan alta, Yhdysvalloissa näki päivänvalon evankelista Billy
Graham. Tämä Suomessakin julistajana vieraillut hengellisen vapauden evankelista kuoli 99-vuotiaana vain kolme päivää ennen Viron 100-vuotisen itsenäisyyden pääjuhlaa.
Grahamin julistus oli armollista, Kristus-keskeistä evankeliumia kaikille yli kansallisten ja etnisten rajojen. Hänenkään tiensä ei ollut helppo, vaan kulki monien vastusten ja pilkan läpi. Hänen tunnuksensa ei ollut Yhdysvaltain tähtilippu vaan Kristuksen risti. Hän kuvasi ihmisen elämää muukalaisen vaelluksena vieraalla maalla. ”Tämä maailma ei ole kotimme; meidän kansalaisuutemme on taivaassa”, hän opetti.
Graham lasketaan haudan lepoon kotikaupungissaan Charlottessa 2. maaliskuuta. Sanan edellinen päätoimittaja Hannu Nyman osallistuu hautajaisiin ja jakaa palattuaan kokemuksensa suuren julistajan saattomatkasta. Omien surujemme lohtuna ovat Grahamin sanat, joilla hän rohkaisi kuolemaa pelkääviä: ”Samalla hetkellä kun otamme viimeisen henkäyksemme maan päällä, otamme taivaassa ensimmäisen.” 

Heli Karhumäki



Artikkelit

Muut Mediat


Sana 50 v. sitten


Toimittajalta

Kahdella vanhalla rouvalla oli tapana adventtiaikaan päivittää kuulumisiaan ja muistella menneitä. H...

Saarnaaja haastaa turhuuden markkinat

– On varmaan luonteestani kiinni, että minun pitää heittäytyä aina kaikkeen täysillä, sanoo sekä tea...
15.2.2018

Ajankohtaista

Uudelle Lapsiarkki-työmuodolle on kysyntää. Tilastojen mukaan nykyään noin 20 prosenttia lapsiperhei...
15.02.2018

Sieluntolat 2018

Historian tulkinnan suhteen objektiivisen, neutraalin ja puolueettoman yleisön oli syytä varautua hi...

Laiska ateisti

Olen rukoillut puolestasi, sanoi ateisti-ystäväni. Hänen mielestään olin joutunut sellaiseen liemeen...
15.02.2018

Evankelista Billy Graham tavoitti satoja miljoonia kuulijoita

Maailmankuulu evankelista Billy Graham kuoli 21. helmikuuta kotonaan Pohjois-Carolinassa Yhdysvalloi...

Viron kirkon vapaus on kiitoksen aihe

Viron puolustusvoimien johtava sotilaspappi, everstiluutnantti Gustav Kutsar syntyi Neuvosto- Viross...

Myötätunto on menestyksen avain

– Ihmisolennot kaipaavat ystävällistä ja kannustavaa kohtelua, myös työssään. Monesti me olemme kuit...

Pyhä maa etsii yhä rauhaa

KENEN PUOLELLA? Lähi-idän jäätynyt konflikti jakaa tilannetta seuraavien suomalaistenkin mielipiteet...

Kutsu kuunteluun

Paastonaikana kokoonnuimme pohtimaan kärsimyksen ongelmaa näytelmäryhmämme kanssa.

Totuuden jälkeinen aika

Juridiikassa pitää tunnistaa ja tunnustaa tosiasiat, mutta politiikassa pitää arvailla, mikä kulloin...

Kun elämänmuutos satuttaa

KRISTITTY MUUTOKSESSA 4/4. Yksinkertaista elämää ei ole. Jokaisella on oma ainutlaatuinen kamppailun...

Yksinäisen suomalaisen toinen koti

MAAILMAN TOISELLA LAIDALLA. Australiassa asuu noin 30 000 suomalaistaustaista. Valtaosalla Australia...

Radio&TV


Radio&TV vinkit


15.02.2018

Dan Brownin Alku sekoittaa uutta ja vanhaa

Uusin Robert Langdon -tarina etsii vastausta elämän syntyyn ja ihmiskunnan tulevaisuuteen.

Kristuksessa on kaikki

Seppo Niiranen kertoo, että usko tuli häneen ja hänen elämäänsä hiljaa hiipien. Ensin uskoon tuli va...

Arjen pyhyys

Evankeliumi on pyhyyttä arjen keskellä. Se on sanomaa armosta nykyajan vaatimusten ja hektisyyden pa...

Vihille Vivamossa

Houkutteleeko ajatus siitä, että vihkisormuksiin voisi kaivertaa ajankohdaksi 18.8.2018? Tuona lauan...

Saarnaaja iskee ilmat pihalle

Kenestä oikeastaan kertoo syksyllä kantaesityksensä saanut näytelmä Saarnaaja?
15.02.2018

CBS:n draamassa Jumala hyväksyy skeptikon kaveripyynnön

Miten Jumalaan saa yhteyden? Tietysti sosiaalisen median välityksellä. Näin ainakin amerikkalaisen C...

Kirkossa kaikki hyvin

Ylikirkollisneuvos M. Ahti Pontinen myönsi haastattelun Taivaan Mantu -lehdelle. Haastattelijana toi...

Rukoilkaa puolestani


Rukoilemme