7.1.2015Teksti Janne Villakuva Lehtikuva/Timo Jaakonoho

Kirkolle ei tule tuhoa

Tällä vuosituhannella kirkon aseman muutos on ollut odottamattoman nopea. 2000-luvun alussa juuri kukaan ei olisi arvannut kirkon aseman heikentymisen vauhtia, tunnustaa kirkkososiologian yliopistonlehtori Kati Niemelä Helsingin yliopistosta.

k-02-2015-12-Kirkon  tulevaisuus copyVäkeä jonottamassa Vantaan Pyhän Laurin kirkkoon aattohartauteen jouluna 2014.


Onko muutos edelleen kiivasta, jatkuuko kirkosta eroaminen kiihtyvään tahtiin vai tasaantuuko muutostrendi – kantaa ottaminen tähän on tutkijoillekin vaikeaa.

– Selvää on, että nuorten aikuisten ikäluokkaa koskevat muutokset ovat perustavia. Tasaantuneeseen tilaan ei olla tulossa, Niemelä sanoo.

Tämän päivän kolmikymppisistä miehistä vain 60 prosenttia kuuluu kirkkoon ja naisista 70 prosenttia. Tämä heijastuu väistämättä kirkon toimintaan tulevaisuudessa, kun kirkkoon kuulumattomien lapset jäävät alusta pitäen pois seurakuntien elämästä.

Kirkon jäsenmäärän laskutahti on noin prosentti vuodessa. Tällä laskukaavalla vuonna 2030 kirkkoon kuuluisi noin 60 prosenttia kansasta. Kati Niemelän valistunut veikkaus on 57–59 prosentin haarukassa.

Edellinen merkitsee työntekijärakenteen reilua keventymistä.

– Puolet suomalaisista on nyt asenteidensa osalta sellaisia, että heidän voi olettaa kuuluvan jatkossakin kirkkoon. Koska näin suuri osa suomalaisista kokee kirkon tärkeäksi, täyttä romahdusta ja tuhoa ei tule.

– Mediassa kirkon täytyy kuitenkin kyetä kommunikoimaan vuonna 2030 paremmin kuin nyt. Kirkon edustajien esiintyminen mediassa on monesti vähän sellaista muminaa. Kaivataan selkeämpisanaisia viestittäjiä, jotka osaavat ilmaista ajatuksensa kirkkaammin ja silti ystävällisesti.

Kastettujen osuus on nyt koko Suomessa noin 75 prosenttia, Helsingissä vain reilu puolet.

Lue koko juttu Sanasta 2/2015


Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä