26.3.2015Teksti Anu HeikkinenKuva Istockphoto

Taivas vai toiveuni?

Jotkut kliinisestä kuolemasta selvinneet kertovat käyneensä tuonpuoleisessa maailmassa. Uskonnonfilosofian dosentti Leo Näreahon mukaan on edelleen arvoitus, miksi joillakin on kuolemanrajakokemuksia ja toisilla ei.

k-13-2015-12-Kuolemanrajakokemus

Ihmiselämän suurin kysymys lienee, mitä tapahtuu kuoleman jälkeen. Jatkuuko ihmisen olemassaolo vai lakkaako hän olemasta?

Tieteen näkökulmasta elämä päättyy kuolemaan, sillä muuta ei ole kyetty todistamaan. Uskonnot puolestaan ovat selittäneet kuoleman mysteeriä siten, että ihmisen sielu jatkaa elämäänsä myös ruumiin kuoltua.

Useat lähellä kuolemaa käyneet ihmiset ovat kertoneet kokeneensa jotakin tuonpuoleisesta. Niin kutsuttuja kuolemanrajakokemuksia on raportoitu useista eri maista viime vuosikymmenien aikana.

Helsingin yliopiston uskonnonfilosofian dosentti Leo Näreaho tarkastelee ilmiötä ja siihen liittyviä tieteellisiä tutkimuksia teoksessaan Kuolemanrajakokemukset: Tutkimuksista tulkintoihin (Kirjapaja, 2015). 

– Kuolemanrajakokemuksista on tietoja kaukaa historiasta ja monista eri kulttuureista. Enemmän niistä on alettu puhua 1970-luvulta lähtien. Modernin lääketieteen elvytystekniikka on mahdollistanut sen, että yhä useampi hengenvaarallisessa tilassa oleva voidaan elvyttää, Näreaho kertoo.

Tuonpuoleiseen
ja takaisin

Viime vuosina huomiota ovat herättäneet muun muassa amerikkalaisen neurokirurgin Eben Alexanderin ja intialais-hongkongilaisen Anita Moorjanin kertomukset käynnistään kuoleman porteilla.

Kuolemanrajakokemukset liittyvät useimmiten tilanteisiin, jolloin ihminen on todettu kliinisesti kuolleeksi. Hänen hengityksensä on lakannut ja sydämensä pysähtynyt, mutta hänet on saatu elvytettyä.

– Rajakokemuksia esiintyy arviolta 10–25 prosentilla sydänpysähdyspotilaista. Moodyn ja useiden muiden tutkijoiden mukaan kokemuksiin liittyy monia yhteneviä piirteitä, Näreaho kertoo.

Tavallisimpia kuolemanrajakokemusten piirteitä ovat ruumiista irtautuminen ja siirtyminen toiseen maailmaan esimerkiksi tunnelin kautta. Siellä ihminen kohtaa edesmenneitä läheisiään tai valo-olennon, jonka seurassa mennyt elämä käydään läpi. Lopussa ihminen saapuu viimeiselle rajalle, josta hänen on kuitenkin palattava takaisin.

Kristityt ovat suhtautuneet kuolemanrajakokemuksiin ristiriitaisesti. Jotkut pitävät rajakokemuksia todisteena Taivaasta. Toisessa ääripäässä kertomukset käynneistä kuoleman rajan takana on leimattu humpuukiksi ja New Age  -uskomuksiksi.

Teologi, toimittaja ja tietokirjailija Esko Miettinen asettuu näiden kahden kannan väliin.

– En pidä kuolemanrajakokemuksia todisteina siitä, millaista Taivaassa on. Sen sijaan näen ne jonkinlaisina viitteinä tai aavistuksina kuolemanjälkeisestä todellisuudesta. Ehkä niiden voidaan ajatella kuuluvan luonnon tavoin Jumalan yleiseen ilmoitukseen, hän sanoo.

Lue koko artikkeli Sanasta 13-14/2015

 


Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä